Historiallisen puolustuslinjan matkailullinen hyödyntäminen sai uutta nostetta maaseudun kehittämisrahoituksesta.
Lappeenrannan Rutolassa järeän piikkilankaportin takaa paljastuu kallioon louhittu kulkuväylä, joka sukeltaa läpiajettavaan tunneliin.
Sammaleisen kallion sisältä lukittujen teräsovien takaa löytyy 900 kilometrin pituisen, Suomenlahdelta Savukoskelle ulottuvan Salpalinjan ainoa valmiiksi rakennettu majoitusluola. Se on mitoitettu 60-100 henkilölle.
Luolan läheisyydessä on kaksi teräsbetonikorsua, joista toinen on konekiväärikorsu ja toinen majoituskorsu. Myös ne ovat osa 1940-luvulla Neuvostoliiton hyökkäysten varalle rakennettua, alun perin salaista puolustuslinjaa.
Rutolan kylä sijaitsee kahden vilkkaan väylän, Kuutostien ja valtatie 13:n kainalossa. Kylän kautta kulkenut valtatie 13 linjattiin vuonna 2010 kauemmaksi asutuksesta, mikä sai asukkaat aktivoitumaan.
-Rutolassa heräsi ajatus, että Salpalinjan kohteita pitäisi saada paremmin esille, kertoo neljä Salpalinja-projektia vetänyt Elina Lyijynen.
Vuoden 2011 alussa Lappeenrannan kaupunki käynnisti esiselvityshankkeen, jonka aikana Lyijynen muun muassa kokosi Salpalinjaa koskevaa tietoa Lappeenrannan alueelta.
-Salpalinjasta on kyllä yleistä kirjallisuutta, mutta paikallistiedosta oli puutetta, hän huomauttaa.
Lappeenrannan kaupunki hallinnoi kaikkiaan neljä puolustuslinjaan liittyvää projektia, joiden aikana kerättiin aiheeseen liittyvää tietoa, tehtiin esitteitä ja rakennettiin Rutolan kyläpolku opastauluineen. Viidennessä projektissa Lappeenrannan lisäksi mukana olivat myös Lemin, Luumäen, Miehikkälän ja Virolahden kunnat.
Hankkeessa selvitettiin Virolahdelta Ylämaalle kulkevan Salpapolun jatkamista Lappeenrantaan, koulutettiin Salpalinja-oppaita, edistettiin aiheeseen liittyvää yrittäjyyttä, järjestettiin yleisöluentoja ja kehitettiin Salpakeskus.fi-nettiportaalia.
-Yleisöluennot ja avoimet ovet Salpalinjan kohteisiin vetivät hyvin väkeä, Lyijynen sanoo.
Salpalinja-projektit saivat rahoitusta Manner-Suomen maaseutuohjelmasta paikallisen Leader-yhdistyksen sekä Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kautta.
Maaseutuohjelmasta on rahoitettu myös Lahden ammattikorkeakoulun hallinnoimaa alueiden välistä Outdoors Finland Etelä –projektia, jonka tuloksena syntyi lukuisten muiden reittioppaiden joukossa Salpapolun vaellusopas. Virolahden Majaniemestä Lappeenrannan Ylämaalle päättyvän reitin varrella on nähtävillä Salpalinjan rakenteita, Bunkkerimuseo Virolahdella sekä Salpalinja-museo Miehikkälässä.
Salpalinjan Hovi kukoistaa keskellä sotahistoriaa
Rutolan Salpalinja-kohteiden välissä kohoaa keltainen kyläkoulu vuodelta 1926. Kun koulu lakkautettiin ja oppilaat siirtyivät uuteen opinahjoon vuonna 2012, alkoi talossa uusi elämä. Rakennus päätyi Anne Sorsa-Vainikalle ja hänen puolisolleen, jotka olivat etsineet vanhaa koulua kesäpaikakseen.
-Talo oli liian iso kesämökiksi, mutta niin viehättävä, ettemme voineet olla tekemättä tarjousta, Sorsa-Vainikka muistelee.
Hän jätti toiminnanjohtajan työnsä pääkaupunkiseudulla ja siirtyi majoitusalan yrittäjäksi Rutolaan.
-Ensimmäinen talvi meni purkaessa, seuraava talvi rakentaessa, Sorsa-Vainikka kuvailee.
Hyppäys maaseutuyrittäjäksi oli biologin koulutuksen saaneelle Sorsa-Vainikalle varsin luonteva, sillä hän oli erikoistunut opinnoissaan maaseudun elinkeinojen monipuolistamiseen. Myös maaseutuohjelman rahoituskanavat olivat yrittäjälle tuttuja. Hän haki ja sai Salpalinjan Hoviksi nimetylle huoneistohotellille yritystukea Kaakkois-Suomen ELY-keskuksesta.
-Markkinointituki oli tosi tarpeellinen aloittavalle yritykselle. Sen avulla tehtiin esimerkiksi markkinointisuunnitelma ja visuaaliset ilmeet. Investointituella hankittiin kalusteita ja tehtiin saunan remppaa, Sorsa-Vainikka kertoo.
Salpalinjan Hovin nettisivut varauskalentereineen julkistettiin vuosi sitten, pari kuukautta ennen hotellin avajaisia, jotta majoitustoiminta saatiin heti käyntiin. Viime kesä oli jo vilkas, asiakkaita oli ympäri maailmaa Australiaa ja Yhdysvaltoja myöten.
-Olemme tyytyväisiä alkuun, tavoitevauhdissa ollaan, yrittäjä sanoo.
Jatkossa hän aikoo markkinoida Salpalinjan Hovia myös pitotalona, jossa voi järjestää sukujuhlia ja muita tilaisuuksia.
-Sauna ja kylpypalju mahdollistavat saunaillatkin, Sorsa-Vainikka huomauttaa.
Hän on käynyt Salpalinja-oppaiden koulutuksen ja toimii vastikään perustetun Salpalinjan opasyhdistyksen hallituksessa varajäsenenä. Oppaat toivovat, että tulevaisuudessa Salpalinjalle saataisiin opastekyltit Kuutostieltä saakka.
-Lappeenrannassa on Suomen kaksi suurinta rakennushanketta eli Salpalinjan kohteita sekä Saimaan kanava. Nämä ovat kaupungin markkinoinnin kannalta isoja asioita, yrittäjä pohtii.
Teksti ja kuvat: Saija Räty, tiedottaja, KaakonKantru
Juttu on julkaistu ensimmäisen kerran maaseutu.fi-sivuston Vieraskynä-artikkelina.
Julkaistu KaakonKantri.fi:ssä joulukuussa 2015.
