Ruokolahtelainen Timo Ikonen mietti muutama vuosi sitten, mikä olisi sellainen sivutyö, jota pystyisi tekemään kotona, eikä olisi ihan päivän päälle, milloin hommat hoitaa.
- Alkoi jalostua ajatus siitä, että työ voisi olla metsäkoneiden teräketjujen teroitusta, hän kertoo.
Ikonen on toiminut itse hakkuukoneen kuljettajana vuodesta 2002 saakka.
- Jos on hyvä työvuoro, ei huoli vaihtaa välttämättä yhtään ketjua. Mutta jos on huonompi vuoro, voi mennä kolmesta neljään ketjua vuoron aikana, hän kuvailee.
Teräketjut tylsyvät käytön myötä joka tapauksessa, mutta jos ketju osuu kiveen tai maahan, joutuu sen vaihtamaan uuteen saman tien. Teroitettuja varaketjuja on siis oltava matkassa mukana useampi kappale.
Vuonna 2018 Ikonen osti ensimmäisen teroituskoneensa kollegaltaan, josta tuli myös hänen ensimmäinen asiakkaansa.
- Pian huomasin, ettei hommasta tule yhdellä koneella oikein mitään. Ostin toisen koneen ja parin vuoden päästä vielä kaksi käytettyä lisää.
Nyt Ikosen työtilassa komeilee upouusi teroituskone, jossa on vanhemmista koneista poiketen nestejäähdytys.
- Sen ansiosta leikkuuhampaat eivät kuumene teroitusvaiheessa, joten ne pysyvät paremmin terävinä. Toinen etu on se, että neste sitoo teroituksessa syntyvän metallipölyn.
Kahdessa vanhemmassa koneessa jäähdytys on hoidettu paineilmalla, mikä myös pitää teroitusjäljen laadun hyvänä, mutta pölyä piisaa.
- Poistoimuri ei jaksa kaikkea sitä pölyä imeä.
Uuden koneen myötä yrityksen toimintavarmuus parani ja tila pysyy aiempaa puhtaampana.
- Pari muuta konetta ovat jo aika iäkkäitä, joten jos yksi sattuu hajoamaan, ei työhön tule katkoksia, Ikonen summaa.
Paikallinen palvelu on myös asiakkaan etu.
- Jos jostain syystä ketjuja sattuisi tylsymään enemmän, täältä saa nopeasti apua.
Timo Ikonen sai hakkuukoneiden teräketjujen teroituslaitteen hankintaan maaseudun yritysrahoitusta Etelä-Karjalan Kärki-Leader ry:ltä.
Tiesitkö, että maaseudun yrityrahoituksen vaikutukset eivät rajoitu vain rahoitusta saaneeseen yritykseen? Kehittyvät yritykset hankintaketjuineen luovat työpaikkoja ja tuovat verotuloja alueelle. Maaseudun yritysrahoitus on usein tekijä, joka mahdollistaa yrityksen investoinnin tai nopeuttaa sitä. Lue lisää maaseudun yritysrahoituksesta: linkki
Viime vuonna maatalouden ja maaseudun kehittämisen rahoitusta maksettiin Suomessa noin kaksi miljardia euroa. Summasta EU-rahoitusta on noin 48 %. Lue lisää aiheesta Ruokaviraston tiedotteesta: linkki
Kuvateksti: Timo Ikosen työpajassa on uusi, nestejäähdytteinen teroituskone.
Kuva etusivulla: Timo Ikonen Sinna-koiransa kanssa.
Teksti ja kuvat: Saija Räty, tiedottaja, KaakonKantri
Artikkeli on julkaistu 22.3.2022.
