- Kaikki on ihan superinnoissaan tästä, Taru Kaljunen hehkuttaa.
Kaljusen yritys Discover Saimaa on yksi Saimaan vuoksi luontoon -yritysryhmähankkeen yrityksistä. Porukkaan kuuluu myös Saimaan vesille ihmisiä kuljettava MS Emma, sekä elämyksiä tarjoava Vuoksen kalastuspuisto. Hanketta rahoittaa Etelä-Karjalan Kärki-Leader. Kaikki ryhmän yritykset toimivat matkailun parissa, kukin kuitenkin omanlaisellaan tontilla.
- Myö tuetaan toinen toisiamme omilla tuotteilla ja palveluilla. Eli kenenkään ei tarvitse itsekseen tuottaa kaikkea tarjolle, vaan ryhmänä voidaan yhdistää kaikkien palvelut ja tuotteet ja näin saadaan kokonaisuutena hieno toimiva paketti, Kaljunen kertoo ja tarkentaa.
- Esimerkkinä; lähdetään asiakkaiden kanssa pyöräilemään Vuoksen kalastuspuistolta puiston hankkimilla sähköpyörillä. Pyöräillään Saimaan rannalle, josta MS Emma ottaa meidät risteilemään, sekä kuljettaa saareen. Saaressa vietetään erilaisen tekemisen parissa kiva päivä. Saaresta rantauduttua pyöräillään takaisin kalastuspuistolle, jossa syödään vielä Vuoksen lohesta tehdyt kalakeitot. Eli yhdeltä tulee ruoat ja pyörät, yhdeltä tulee laiva ja sitten Discover Saimaa järjestää toimintaa siihen ympärille. Se on aika hieno konsepti minun mielestäni, yrittäjä tunnelmoi.
Kipinä karanteenissa
Kaljunen oli perustanut Tarude Travels nimisen matkailuyrityksen, jonka tarkoituksena oli järjestää matkoja Ranskaan, Italiaan ja Norjaan. Suunnitelmat kuitenkin muuttuivat, kun korona yllätti Euroopan.
- Tajusin karanteenissa Saksassa, kun jäätiin sinne jumiin, että ulkomaanmatkailu ei tule vetämään pitkään pitkään aikaan, Kaljunen muistelee.
Kaljunen päätti keskittyä kotimaan matkailuun ja kotiseuturakkaus veti huomion Saksan karanteenista Saimaalle.
- Katsoin hämmästyneenä, että miten voi olla, että tämmöinen nimi kuin Discover Saimaa voi olla vielä vapaana. Nappasin nimen saman tien itselleni siellä Saksan karanteenissa ollessa, ettei vain kukaan muu ehtinyt sitä viemään, Kaljunen nauraa.
Visio Saimaalle suunnatusta matkailusta voimistui ja Kaljunen päätti pirauttaa hänelle entuudestaan tutulle MS Emman yrittäjä Marko Kiurulle. Ajatus yrittäjien välisestä yhteistyöstä lähti etenemään saman tien.
- Sitten mie otin yhteyttä Imatran seudun kehitysyhtiö Kehyyn ja sieltä kuulin, että Leaderista olisi mahdollista hakea yritysryhmähanketta tukemaan meidän yhteistyötä, Kaljunen kertoo.
Kehyn edustajan kanssa keskustellessa kävi ilmi, että ryhmähankkeessa tulisi olla mukana kolmesta viiteen yritystä. Kaljunen ja Kiuru pohtivat, kenen toiminta täydentäisi ja tukisi hyvin yritysten tarjontaa.
- Mentiin Vuoksen kalastuspuistoon tervehtimään Kainulaisen Tonia, että terve Toni, sie voisit olla hyvä yhteistyökumppani tämmöiseen yritysryhmään, haluatko lähteä mukaan. Ja Toni sanoi siltä istumalta, että kyllä haluan, Kaljunen kertoo innostuen.
Vinkit hyvään yritysryhmään
- Meillä on ollut koko ajan se ajatus kolmestaan, että se ei ole tämä hanke, mikä meitä yhdistää. Vaan meitä yhdistää meidän yritykset ja hanke vain tukee sitä, että pystymme mahdollistamaan meidän jutut paremmin, Kaljunen kertoo.
Hänen mukaansa pitkäjänteisyys ja tulevaisuuden tavoitteet ovat tärkeät ymmärtää ja hahmottaa. Ne antavat merkityksen ja vaikutuksia ryhmähankkeessa tehtävälle työlle.
Ryhmähankkeen käytännön pyörittämisestä Kaljunen nostaa esille erityisesti kaksi asiaa; järjestelmällisyyden ja hankkeen hallinnoijalta tulevan panostuksen. Saimaan vuoksi luontoon -hanketta hallinnoi Imatran seudun kehitysyhtiö.
- Mie koen sen tosi tärkeäksi, että me ollaan sovittu säännölliset, ihan pelkästään hankehallinnointiin keskittyvät tapaamiset, joissa on mukana myös Ruohion Miia Kehystä. Hankkeeseen liittyen tulee kuitenkin aina erilaisia kysymyksiä, niin Miia osaa heti kertoa miten edetä, eikä meidän tarvitse keskenään pähkäillä, että mihin pitää ottaa yhteyttä tai muuta vastaavaa, Kaljunen kertoo.
Myös selkeä työnjako edesauttaa ryhmässä toimimista.
- Kannattaa miettiä tarkkaan, ketkä haluaa hankkeeseen yhteistyökumppaneiksi. Kaikilla pitäisi olla samansuuntaiset intressit. Kannattaa myös etukäteen miettiä se, että kenenkään vastuulle ei yksin jää mikään hirveän iso juttu. Että jos on vaikka viisi yritystä, niin pari tekee hirveästi duunia homman eteen ja kolme vaan ratsastaa siinä rinnalla. Se kannattaa sopia etukäteen tosi tarkkaan. Me tehtiin sillä tavalla ja se on kyllä toiminut tosi hyvin, Kaljunen vinkkaa.
Hankkeesta tulleiden kokemusten pohjalta Kaljunen uskaltaa suositella ryhmähankkeita myös muille yrittäjille. Onnistumisen edellytyksenä hän tahtoo painottaa tarkoituksenmukaista yhteistyökumppanien valintaa ja visiota.
- Ryhmähankkeessa ei kannata olla kahta ihan samanlaista tuottajaa, vaan pikemminkin toinen toistaan tukevia erilaisia tuotteita ja palveluita, joissa palaset loksahtavat kohdilleen. Myöskään pelkän rahan takia hankkeeseen ei kannata lähteä, vaan täytyy olla jokin muu motiivi tekemiseen. Näkemys siitä, että homma poikii yhteistyötä pitkälle tulevaisuuteen, Kaljunen sanoo.
Se on meistä kiinni
Hankkeen puitteissa yhtenä tulevaisuuden tähtäimenä on Matkamessuille osallistuminen. Kesän häämöttäessä yrittäjien katseet ovat myös jo tiukasti kotimaan matkailusesongissa. Kaikella tällä toiminnalla pyritään luomaan vahvistuvaa pohjaa hankkeen jälkeiselle yhteistyölle.
- Nyt miun mielestä on se paikka ja ajankohta, johon täytyy tarttua. Meidän pitää puskea matkailua eteenpäin täällä Etelä-Karjalassa. Kun ihmisiä on tulossa, niin meidän pitää kyetä tarjoamaan palveluita. Jos tänne tulee vaikka pyöräilijöitä, mutta mistäkään et saa majoitusta tai ruokaa, niin ei ne tänne enää uudestaan tule. Se on meistä alueen toimijoista kiinni, että nyt pitää antaa sitä tarjontaa ja saada puskaradiota liikkeelle, että täällä on hienot puitteet ja kaikki järjestyy, Kaljunen tsemppaa.
Kiinnostuitko yritysryhmähankkeesta? Tutustu tästä yritystukimuotoihin ja ota yhteyttä ELY-keskukseen tai Leader-ryhmään.
Teksti: Henri Niiranen, sisällöntuottaja, KaakonKantri
Kuva: Saimaan luonto inspiroi hankkeen yrittäjiä. (kuva: Nina Kiuru)
Etusivun kuva: Yhteistyössä on voimaa. Kuvassa yritysryhmän yrittäjät Toni Kainulainen, Marko Kiuru ja Taru Kaljunen. (kuva: Teemu Suojapelto)
Juttu julkaistu 14.6.2021
