Yrittäjävoimin kohti hiilineutraaliutta

Suomen tavoitteena on hiilineutraalius vuoteen 2035 mennessä ja hiilinegatiivisuus pian sen jälkeen. Suomen metsät ovat hiilinieluja, eli ne sitovat enemmän hiilidioksidia kuin vapauttavat. Hiilensidontaa voidaan lisätä kasvattamalla metsäpinta-alaa ja edistämällä puuston kasvua.

Metsien hiilinielu on 2010-luvulla vastannut noin puolta Suomen päästöistä. Kaakon alueelta löytyy jo nyt hyviä esimerkkejä siitä, kuinka yritykset ovat ottaneet toiminnassaan askelia kohti parempaa hiilensidontaa.

Nopeakasvuinen paju on tehokas hiilensitoja

Kouvolan Utissa pellon keskellä avautuu erikoinen näky. Peltoa ei peitä perinteinen Suomi-filmin maisema tuulessa heiluvine viljoineen. Sen sijaan pellolla huojuu Carbons Finland Oy:n (linkki yrityksen sivuille) intensiivikasvatettu pajukko. Paju on Suomen ilmastossa nopeimmin kasvava puulaji. Kyseinen viisimetrinen kasvusto on vasta kolmevuotias. Voimakkaan kasvunsa ansiosta pajukko tuottaa 16 tonnia biomassaa hehtaarille vuodessa, sitoen jopa 14 tonnia hiilidioksidia. Määrä vastaa 1,5 kertaisesti keskimääräisen suomalaisen vuositasolla aiheuttamia päästöjä. 

Pajukkoa lannoitetaan esimerkiksi jätevesiputsareiden ravinnepitoisella kuivajakeella, jonka vastaanottamisesta kasvattaja voi saada tuloa. Ravinteiden hyötykäyttö lannoituksessa on kiertotaloutta parhaimmillaan. Sato korjataan jo 2–3-vuotiaana. Pajua voidaan hyödyntää muun muassa biohiilen, maanparannusaineen tai bioenergian raaka-aineena. Intensiivikasvatuksessa raha kiertää huomattavasti nopeammin kuin perinteisessä puun kasvatuksessa.

Joulukuusikauppa auttaa turvesuon metsityksessä

Pintapuolisesti Havunen.fi:n (linkki yrityksen sivuille) yrittäjät Olli Kinnunen ja Timo Tammenaho toimivat perinteisellä alalla: he kasvattavat ja myyvät joulukuusia. Ajan kuluessa he alkoivat miettiä, mitä he voisivat liiketoimintansa kautta tehdä ilmaston hyväksi. Vaihtoehtoja pohtiessaan he huomasivat yhden parhaista ratkaisuista olevankin heille hyvin tuttu, puiden istuttaminen ja niiden kehityksestä huolehtiminen. 

Tavoitteisiin sopiva kohde löytyi Karhunsuolta, Kouvolasta, josta he ostivat Vapon vanhan turvetuotantoalueen. Yritys istuttaa turvesuolle yhden männyn taimen jokaista myymäänsä joulukuusta kohden. Käyttämättömät kuusilahjakortit voi myös vaihtaa 10 istutettavaan männyn taimeen. 

Yritys perusti myös hiilensidontaa tarjoavan palvelun istutapuita.fi (linkki). Useimpiin kilpaileviin päästökompensaatiota tarjoaviin yrityksiin verrattuna kotimaisen palvelun vahvuutena voidaan pitää läpinäkyvyyttä, sijoittaja tietää konkreettisesti mihin rahat käytetään.

Viihtyisä puukoulu on myös pitkäaikainen hiilivarasto

Kasvava puu sitoo hiiltä ilmakehästä, mutta hiilensidonta ei pääty puun kaatamiseen. Puusta valmistetut tuotteet sitovat hiiltä elinkaarensa ajan: esimerkiksi puurakennuksissa hiili pysyy sitoutuneena pitkään. Mansikkalan koulu Imatralla on yksi modernin puurakentamisen taidonnäytteistä. Rakentajana toimi YIT Suomi Oy.

Suomen suurin puusta rakennettu koulu avasi ovensa elokuussa. 11 000 hyötyneliön tiloissa opiskelee 1400 lasta ja nuorta. Puurakentamisen määrän odotetaan kasvavan merkittävästi lähivuosien aikana.

Risupeto tehostaa energiapuun korjuuta

Metsät kytkeytyvät hiilensidontaan myös energiantuotannon kautta. Jatkojalostukseen kelpaamaton puu voidaan hyödyntää energiana. Metsäenergian käyttö korvaa fossiilisia polttoaineita ja vähentää ilmakehään kertyviä päästöjä.

Esimerkiksi Lahdessa yhden ainoan metsäenergiaa käyttävän laitoksen käyttöönoton myötä hiilidioksidipäästöt laskivat 600 000 tonnia. Määrä vastaa noin 60 000 suomalaisen vuotuisia päästöjä. Metsäenergian kysyntä jatkaa kasvuaan, kun energialaitokset siirtyvät kivihiilestä ja turpeesta metsäenergian käyttöön. Kysynnän kasvaessa myös energiapuun korjuun tehostamisen tarve kasvaa.

Risupeto (linkki YouTube-videoon) on Iittiläisen Jani Karvasen innovaatio. Se on energiapuupoimuri, joka murskaa puun tyveltä toimintavarmojen kiekkoterien avulla.  Laite katkoo ja kerää kaikki rungot aina 30 senttimetrin läpimittaan saakka. Risupetoa voi operoida ennakkoraivaamattomilla kohteilla, joka on selkeä markkinaetu.

Metsänhoitotyö voidaan toteuttaa poikkeuksellisen nopeasti, kustannustehokkaasti ja vähin vaurioin. Kotimaisen metsäenergian käytöllä on merkittävä työllistävä vaikutus niin korjuun kuin tuotannonkin puolella. 

Tarinakartalla voi tarkastella Kaakkois-Suomen hiilensidonnan mallikohteita

Ensiharvennuksista energiaa biotalouteen -hanke järjesti syyskuussa hiilensidonnan mallikohteiden retkeilyn Utissa. Retkeilyn kohteista, hiilensidonnasta sekä metsäenergiasta on laadittu esitys tarinakartan muodossa (linkki karttaan). 

Ensiharvennuksista energiaa biotalouteen -hanke tukee nuoren metsän hoidon- ja ensiharvennusrästien purkamista edesauttamalla toimijoiden, yrittäjien ja metsänomistajien välistä yhteistyötä. Metsänhoidon keinoin vastataan myös lisääntyvään energiapuun tarpeeseen. Samalla lisätään hiilensidontaa, korvataan fossiilisia polttoaineita ja parannetaan metsätalouden kestävyyttä.


Suomen metsäkeskuksen hallinnoima Ensiharvennuksista energiaa biotalouteen -hanke toimii Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson alueella 1.8.2019–31.12.2021. Hanketta rahoittavat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Euroopan maaseuturahastosta sekä yksityiset yhteistyökumppanit. Lue lisää hankkeesta: linkki Metsäkeskuksen sivuille.


Kuvateksti: Risupeto työssä, koneellinen nuoren metsän kunnostushakkuu. Kuvaaja: Arto Pulkkinen, Suomen metsäkeskus.   
Kuva etusivulla: Yrittäjät Olli Kinnunen ja Timo Tammenaho turvesuon metsityskohteellaan Karhunsuolla. Kuva: Havunen.fi / istutapuita.fi 

Kirjoittajat: Juuso Jaakkola, projektineuvoja ja Arto Pulkkinen, projektipäällikkö, Ensiharvennuksista energiaa biotalouteen -hanke, Suomen metsäkeskus

Juttu on julkaistu 11.1.2021.

Ely
Leader Kaakkoisuomi
Maaseutu
Maaseuturahasto

KaakonKantri

KaakonKantri tiedottaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman tuloksista ja rahoitusmahdollisuuksista Kaakkois-Suomessa.

Lue rekisteriseloste
Lue saavutettavuusseloste

Ota yhteyttä

Toimisto:
c/o Leader Länsi-Saimaa ry
Raatimiehenkatu 18, 2. krs.
53100 Lappeenranta

Ota yhteyttä meihin