- Ne on aika uteliaita, niin kannattaa varoa, ettei ne yllä tuohon kameraan, kuuluu huomautus.
Käännyn kohti selkäni takana olevaa, jalustalle asettamaani kameraa ja ehdin nipin napin nappaamaan sen pois märän turvan edestä. Joukko aidan takaa kameraa kohti kurottelevia lehmiä hypähtää säpsähtäen taaksepäin. Utelias tuijotus kuitenkin jatkuu.
- Yksikään päivä ei ole samanlainen. Se on tässä parasta, tuumii eläinten parissa töitä tekevä yrittäjä Jouko Laamanen.
Kaakkois-Suomen alueella toimiva Laamanen on sorkanhoitaja. Tällä kertaa hän on laittamassa maatalousyhtymä Sydänmaanlakka-Harjun lehmien jalkoja kuntoon.
- Tämä on ennaltaehkäisevää työtä, eli lehmien sorkat kasvavat ja niitä täytyy säännöllisesti leikata, etteivät ne kasva liikaa, Laamanen kertoo.
- Toi on tosi rankkaa työtä, joten on hienoa, että maatilalla voidaan tehdä yhteistyötä toisen yrittäjän kanssa. Se helpottaa maatilan arkea, pohtii vanhempiensa tilalla navettatöissä apuna häärivä Annastiina Sydänmaanlakka.
Laamanen saa jälleen yhdet sorkat valmiiksi ja lehmä siirtyy tyytyväisenä omiin puuhiinsa. Seuraavana hoitovuoroaan odotteleva eläin ohjaillaan edellisen perässä pienen perävaunun näköiseen sorkanhoitotelineeseen ja työ jatkuu.
Yli 24 000 sorkkaa vuodessa
Laamasen ura sorkanhoitajana sai sysäyksensä 90-luvun laman päätteeksi. Tuolloin hän päätti lähteä lomittajakurssille.
- Yhdessä harjoittelussa näin vanhemman kollegan leikkaamassa sorkkia ja siitä heräsi sitten ajatus, että tuotahan voisi tehdä itsekin, Laamanen muistelee.
Yrittäjä kävi sorkanhoitoon keskittyvän kurssin, jonka jälkeen hän ryhtyi hiljalleen edeten käytännön töihin.
- Ensimmäisenä vuonna tein ehkä 500 lehmää, nyt mennään päälle kuudentuhannen.
Määrän huomattavaan kasvuun on vaikuttanut Laamasen tekemät kehittämistoimenpiteet. Viimeisimpänä päivityksenään hän hankki uuden sorkanhoitotelineen. Telineen hankintaan hän sai rahoitusta Leader Länsi-Saimaalta.
- Kehittäminen on ollut mukana oikeastaan koko uran ajan. Olen sanonut joskus, että mä olen niin laiska mies, että mietin koko ajan, miten voisin tehdä asiat helpommin, Laamanen nauraa.
Rahoitusyhteistyön Leaderin kanssa yrittäjä koki helpoksi. Toiminnan kehittämisellä on ollut suoria ja monimuotoisia vaikutuksia Laamasen yritykseen niin käytännön työssä, kuin tuloksenkin puolella.
- Vanhaan telineeseen verrattuna ensimmäinen iso asia, joka tulee mieleen, on paino. Tämä uusi teline painaa 800 kiloa eikä ole harvinaista, että samantyyppinen teline painaa 1400-1600 kiloa.
Paino vaikuttaa erityisesti mukana kulkevan telineen liikuteltavuuteen. Kevyenkin telineen, saati sitten painavamman version kanssa peruuttaminen mäkeä alaspäin on yrittäjän mukaan sen verran hurjaa lystiä, ettei sitä ihan huvinvuoksi lähtisi tekemään. Myös uuden telineen nopeus ja toimintavarmuus ovat konkretisoituneet töitä tehdessä.
- Pystyn leikkaamaan tällä telineellä päivän aikana noin 75:n lehmän sorkat, ennätys on 88 lehmää yhden päivän aikana. Kyllähän vanhallakin telineellä pystyi yli 50 eläintä tekemään, mutta sitten oli takki tyhjä.
Uuden telineen mahdollistama tehokkuus on kasvattanut Laamasen mukaan yrityksen liikevaihtoa huomattavasti. Tulevaisuuden suunnitelmissa siintävätkin yhtiömuodon muutos toiminimestä osakeyhtiöksi sekä työntekijän palkkaaminen.
- Vanha teline ei ollut CE-merkitty, tämä uusi on. Ilman merkintää työntekijä ei saa tehdä telineellä töitä. Eli tämä uusi teline mahdollistaa nyt myös työntekijän palkkaamisen, Laamanen toteaa tyytyväisenä.
Katso videolta, kuinka lehmien kynnet leikataan.
Maaseuturahaston yritystukia haetaan Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen tai paikallisten Leader-ryhmien kautta. Ohjelmakausi 2014-2020 on loppusuoralla, joten ota siis saman tien yhteyttä ELY-keskukseen tai oman alueesi Leader-ryhmään ja kerro yrityksesi kehitystarpeista.
Teksti, kuvat ja video: Henri Niiranen, sisällöntuottaja, KaakonKantri
Kuva: Jouko Laamanen on pyrkinyt kehittämään yritystoimintaansa koko uransa ajan.
Etusivun kuva: Laamasen sorkanhoitotelineeseen astelee vuodessa yli 6000 lehmää.
Julkaistu huhtikuussa 2020.
