- Yksinyrittäjänä jaksaa, kun tekeminen tuntuu omalta, tuumaa Elimäellä toimivan Mallikerta MH:n yrittäjä Marjatta Hirvi.
Hän julkaisee kankaankutojien erikoislehteä Mallikertaa, jonka tekemisen aloitti Hirven anoppi 38 vuotta sitten.
- Mieheni suvulla oli kangaspuutehdas ja anoppini perusti 1980-luvun alussa Varpa-Looms-yrityksen kangaspuiden ulkomaanvientiä varten. Yrityksellä oli iso liike, jossa myytiin kudontavälineitä ja lankoja ja julkaistiin lehteä.
1990-luvun lama pyyhkäisi suuren osan kutomoista pois Suomesta, mutta Mallikerta-lehti jäi elämään.
- Harrastekudonta jäi jäljelle. Mutta se on alkanut harmittaa, että kudonta nähdään nykyään pelkkänä mattojen kutomisena, vaikka se on hyvin paljon muutakin. Toisaalta matot ovat ehkä pitäneet kudontaa hengissä, Hirvi pohtii.
Mallikerrassa on töissä osa-aikainen kutoja, mutta muuten yrittäjä tekee lehden itse kuvauksesta ja taitosta alkaen.
- Vaikka sanotaan, ettei kaikkea kannata tehdä itse, on se ollut minun pelastukseni. Ei lehteä olisi, jos en olisi tehnyt kaikkea itse, Hirvi arvioi.
Perinteinen printtimedia elää murroksessa, kun sekä lukijoista että mainostajista merkittävä osa on siirtynyt paperilehdistä verkkoon. Mallikerta vastaa tähän haasteeseen rakentamalla perinteisen printtilehden rinnalle verkkolehden, johon liittyy digitaalinen mallikirjasto.
- Olemme tehneet kudontamalleja monia vuosia, noin 30 mallia vuodessa, Hirvi huomauttaa.
Vuosikymmenten saatossa syntyneet kudontamallit tullaan tallentamaan kirjastoon, josta malleja voi ostaa verkkokaupan kautta. Verkkolehden tilaajat voivat tulostaa lehdessä olevat kudontamallit pdf-tiedostosta, mikä kuuluu lehden hintaa.
Netti on kiihdytyskaista kansainvälisille markkinoille
Mallikerta-lehtiä menee tälläkin hetkellä Saksaan ja Ruotsiin, mutta verkkoversio avaa kansainväliset markkinat aivan uudella tavalla. Verkkolehdestä ja mallikirjastosta on tarkoitus tehdä kieliversiot sekä suomeksi että englanniksi.
- Jos saan verkkolehden maailmalle, siitä jää postimaksut pois ja pystyn pitämään hinnan edullisena, Hirvi sanoo.
Sosiaalisen median kanavat kuuluvat olennaisena osana lehden kansainvälistymissuunnitelmaan. Mallikerta on jo pitkään ollut Facebookissa, Instagramissa ja Pinterestissä, mutta viime aikoina päivityksiin on tullut mukaan englannin kieli.
- Instagramin kautta tällaiset yritykset pääsevät hyvin maailmalle. Se on suuri mahdollisuus tavoittaa paljon ihmisiä. Kyllä nyt on oikea aika, jos suunnitelmissa on hakea markkinoita muualta, Hirvi tietää.
Mallikerta MH saa maaseudun yritysrahoitusta digitaalisen mallikirjaston ja verkkolehden perustamiseen Pohjois-Kymen Kasvulta.
- Pari vuotta jahkailin, että mihin suuntaan lähden yritystäni kehittämään. Kun se selkeni, hain Kasvulta rahoitusta, Hirvi kertoo.
Rahoituksen haku laskelmineen ja liiketoimintasuunnitelmineen antoi osaltaan vahvistusta uudelle suunnalle. Laskelmien tekemisessä isona apuna oli ProAgria Etelä-Suomen Sami Perttola.
- Hakuprosessi oli opettavainen kokemus. Oma aikansa siihen meni, mutta apua oli tarjolla, eikä tarvinnut tehdä yksin, yrittäjä iloitsee.
Olisiko yritykselläsi kasvun paikka? Ota yhteyttä Kaakkois-Suomen ELY-keskukseen tai paikalliseen Leader-ryhmään, niin keskustellaan, millaista buustia maaseuturahasto voi tarjota yrityksesi avuksi. Muista myös ELY-keskuksesta haettavat yritysten kehittämispalvelut.
Kuvateksti: Suomessa ja Ruotsissa on samantapainen vahva matonkutomiskulttuuri.
- Jos verkkolehti lähtee hyvin pyörimään, tulee Ruotsista erityiskohde, Marjatta Hirvi suunnittelee.
Hän haluaisi kääntää myös kudonta-alan kirjojaan sekä ruotsiksi että englanniksi.
Teksti ja kuvat: Saija Räty, tiedottaja, KaakonKantri
