• Etusivu
  • Uutiset
  • Odotettavissa kasvissyöntiä ja erilaistettua ruoantuotantoa

Odotettavissa kasvissyöntiä ja erilaistettua ruoantuotantoa

Koko korttelin yhteisiä ruokahetkiä, hyönteisaterioita ja ravinnon alkuperästä kiinnostuneita kuluttajia. Muun muassa tällaiset ruokamaailman trendit ovat jo nyt nähtävissä ja korostuvat tulevaisuudessa entisestään. 

Tämä selvisi ruoan monia ulottuvuuksia käsittelevässä Kaakkois-Suomen maaseutufoorumissa Kuusankoskella 5. huhtikuuta. Pohjois-Kymen Kasvun ja yhteistyökumppaneiden järjestämä tilaisuus huipentui paneelikeskusteluun, jossa pohdittiin mitä ja miten syömme vuonna 2025.

No, mitä me sitten syömme vuonna 2025?

-On todennäköistä, että ihmiset syövät vielä ruokaa, mutta emme tiedä ruoan versioita. Silloin voi olla uusia, teknologisia tapoja tuottaa ruokaa. Kasvissyönti lisääntyy, lihansyönti ei lakkaa, mutta vähenee, ennusti ruokakulttuurin professori Johanna Mäkelä Helsingin yliopistosta. 
Ruokakulttuuriasiamies Anni-Mari Syväniemi MTK:sta puolestaan toivoi, että tulevaisuudessa osaamme ennakoida niin hyvin, ettei ruokahävikkiä pääse syntymään. Projektipäällikkö Leena Viitaharju Helsingin yliopiston Ruralia-instituutista uskoo, että suomalaiset syövät jatkossakin aitoa, kotimaista ruokaa ja ruoan tuottajat halutaan tunnistaa tuotteiden takaa. 
-Tuetaan suomalaisia tuottajia, että eurot jäävät Suomeen. Toivon, että silloin Suomi kukoistaa, eikä ole enää pohjamudassa, sanoi keittiömestari Ulla Liukkonen.

Entä tuotetaanko lihaa edelleen vuonna 2025?

-Vastakkainasettelu liha- ja kasvissyöjien välillä on turhaa. Ruokavalioon kuuluvat edelleen sekä kasvikset että liha, ja tuotanto erilaistuu edelleen siten, että on luomun ja vapaana kasvaneen ohella on parikymmentä erilaista versiota, kuvaili sikatalousyrittäjä Ismo Eerola
Hän muistutti, että laiduntavilla eläimillä on oma roolinsa myös maisemanhoidossa. Johanna Mäkelä ei usko, että kymmenessä vuodessa tapahtuu dramaattisia muutoksia, mutta on paljon syitä, jotka puoltavat lihankulutuksen vähentämistä. 
Vegaaniliittoa tilaisuudessa edustanut Pauliina Klemola on huolestunut eläintuotannon ympäristövaikutuksista: ”Sillä on suuri merkitys, tuotetaanko pelloilla ruokaa eläimille vai ihmisille.” 
Anni-Mari Syväniemi muistutti, ettei muualla maailmassa tapahtuvaa lihantuotantoa pidä koskaan verrata Suomeen. 
-Ympäristöstä pidetään koko ajan parempaa huolta, hän kertoi.

Ihmisillä on taipumus syödä usein epäterveellisesti. Miksi?

Personal trainer Juuso Mänttäri kertoi, että syynä tähän on kiire: ”Ruokailuja ei ole suunniteltu. Tulee äkkinäisiä mielitekoja ja haetaan nopeasti pikaruokaa.” 
-Toivon, että kuuntelisimme itseämme ja huomaisimme, mikä ruoka saa meidät voimaan hyvin, sanoi Anni-Mari Syväniemi. 
Johanna Mäkelä muistutti, että olemme menossa kuitenkin oikeaan suuntaan, sillä kasvisten, marjojen ja hedelmien käyttö on lisääntynyt.

Pitääkö ruokaa tuottaa jatkossakin Suomessa?

Kaikki paneelistit kertoivat liputtavansa suomalaisen ruoantuotannon puolesta. 
-Se merkitsee myös työpaikkoja, Juuso Mänttäri huomautti. 
Pauliina Klemola toivoi vakavaa yhteiskunnallista keskustelua siitä, mitä ruokaa ja miten sitä tulevaisuudessa tuotetaan. 
-Uskon, että suomalainen kuluttaja haluaa nyt ja jatkossakin kotimaista ruokaa, yhä enenevässä määrin, Leena Viitaharju sanoi. 
Ismo Eerola muistutti, että maaseutu rakentuu ruoantuotannon ympärille ja on myös siksi tärkeää.
-Kansakunnan velvollisuus on ruokkia oma porukka. Uskon, että meillä on mahdollisuus tuottaa ruokaa myös muualle, Anni-Mari Syväniemi päätti.

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma tukee monin tavoin maatilojen kehittämistä. Lue lisää. 

Teksti: Saija Räty, tiedottaja, KaakonKantri

Sivun kuva: Kaakkois-Suomen maaseutufoorumin paneeliin osallistuivat Anni-Mari Syväniemi (vas.), Ismo Eerola, Leena Viitaharju, Ulla Liukkonen, Johanna Mäkelä, Pauliina Klemola sekä Juuso Mänttäri. Kuva: Terhi Ojanen 
Kuva edellisellä sivulla: Johanna Mäkelä, Pauliina Klemola ja Juuso Mänttäri. Kuva: Saija Räty

 

Ely
Leader Kaakkoisuomi
Maaseutu
Maaseuturahasto

KaakonKantri

KaakonKantri tiedottaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman tuloksista ja rahoitusmahdollisuuksista Kaakkois-Suomessa.

Lue rekisteriseloste
Lue saavutettavuusseloste

Ota yhteyttä

Toimisto:
c/o Leader Länsi-Saimaa ry
Raatimiehenkatu 18, 2. krs.
53100 Lappeenranta

Ota yhteyttä meihin