Kotimainen ruoantuotanto takaa työpaikat

Ruoan alkuperä ja sen sisältö puhuttavat ihmisiä yhä enemmän. Lähellä tuotettu, tuore ruoka, jonka alkuperä pystytään jäljittämään, viehättää yhä useampaa kuluttajaa.

- Yhä useampi ihminen haluaa tietää, mitä ruokaa syö. Samalla on kiinnostuttu enemmän siitä, millaista ruokaa julkiset keittiöt tarjoavat, kertoo projektipäällikkö Leena Viitaharju Helsingin yliopiston Ruralia-instituutista.

Kotimaisella ruoan tuotannolla on merkittävät vaikutukset työllisyyteen, bruttokansantuotteeseen ja alueen hyvinvointiin. Viitaharju toivoo, että julkisia hankintoja tehtäessä mietittäisiin entistä tarkemmin sitä, mihin rahat suunnataan. Lähellä tuotettu ruoka tuo lisää työpaikkoja, säilyttää alueen elinvoimaisuutta ja lisää yleistä hyvinvointia.
- Jos halutaan suosia kotimaista ja paikallista ruokaa, on käytettävä laadullisia hankintakriteereitä, ei vain halpaa hintaa. Meillä kaikilla on vastuu herättää keskustelua ja vaatia kotimaista ruokaa, muistuttaa Viitaharju.
- Kuntapäättäjien, kuntien virkamiesten ja ruokapalveluhenkilöstön tahtotilasta ja asenteista riippuu, kuinka paljon paikallista ruokaa julkisissa keittiöissä tarjotaan.

Julkiset keittiöt haluavat tarjota kotimaista ruokaa

Suomalaiset suurkeittiöt tarjoilevat kouluissa, sairaaloissa ja palveluasunnoissa yli 400 miljoonaa ruoka-annosta vuosittain.
- Kokonaisuudessaan Suomessa on aika hyvä tilanne. Julkisten keittiöiden raaka-aineista kotimaisia on vajaat 80 %. Omasta maakunnasta ostetaan noin 15 % ja muualta Suomesta noin 60 %. Eniten ostetaan paikallista tuoretta leipää, marjoja, juureksia ja vihanneksia, toteaa Viitaharju.

Maakuntien välillä on kuitenkin suuria eroja. Esimerkiksi Etelä-Karjalassa julkiset keittiöt hankkivat omasta maakunnasta vain 3 % elintarvikkeistaan ja ruuan kotimaisuusaste jää reiluun 70 %:iin.
- Positiivista on se, että julkiset hankintarenkaat uskovat tulevaisuudessa ostavansa yhä enemmän lähellä tuotettua.

Viitaharju kertoi elintarvikeyritysten ja julkisten keittiöiden tekemien elintarvikehankintojen vaikutuksista aluetalouteen Kymenlaakson maaseutufoorumissa huhtikuussa 2016. Foorumin aiheena oli Ruoan monet ulottuvuudet ja sen järjestivät yhteistyössä Pohjois-Kymen Kasvu, Leader Sepra, Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Kouvola Innovation, Kymenlaakson Kesäyliopisto, Kymenlaakson Kylät ja Kymenlaakson MTK.

Haluatko kuulla uuden hankintalain vaikutuksista paikallisiin elintarvikehankintoihin? Aiheesta järjestetään foorumi sekä lähiruokatreffiit Hyvinkäällä 18.5.2016. Katso lisää.

Teksti: Terhi Ojanen, sisällöntuottaja, KaakonKantri

Sivun kuva: 15 % suurkeittiöiden elintarvikehankinnoista ostetaan omasta maakunnasta. Kuvaaja: Maaseutuverkosto/Contum Oy.

Kuva edellisellä sivulla: Leena Viitaharju haluaa herättää keskustelua kotimaisen ruoan käytöstä suurkeittiöissä. Kuvaaja Saija Räty.

 

Ely
Leader Kaakkoisuomi
Maaseutu
Maaseuturahasto

KaakonKantri

KaakonKantri tiedottaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman tuloksista ja rahoitusmahdollisuuksista Kaakkois-Suomessa.

Lue rekisteriseloste
Lue saavutettavuusseloste

Ota yhteyttä

Toimisto:
c/o Leader Länsi-Saimaa ry
Raatimiehenkatu 18, 2. krs.
53100 Lappeenranta

Ota yhteyttä meihin