Maatilatarinat

- Ensinnäkin laskukone oli aika hyvä konsultti. Toinen oli sitten lannoitteiden ja torjunta-aineiden kanssa läträäminen, se ei ollut mitään kivaa hommaa. Mie en ole ikinä nauttinut siitä ruiskuttamisesta enkä nyt välttämättä siitä lannoitteiden levittämisestäkään ja varsinkaan siitä lannoitelaskusta, Marko Suutari nauraa.

Kyläonnistumiseksi voi kutsua mitä tahansa tapahtumasarjaa, joka on edistänyt yhteisöllisyyttä ja innostanut väkeä toimimaan oman alueensa hyväksi. Toisinaan käynnistävänä tekijänä on jokin yhteisöä koetteleva tapahtuma tai peräti onnettomuus, kuten tässäkin tarinassa. 

Heinäkuun lopussa järjestettiin pellonpiennarpäivä Tyynelän luomutilalla Joutsenossa. Kaakonkulmalla päivän teemana oli tällä kertaa maan rakenne, joka houkutteli paikalle pitkälti yli kaksi sataa osallistujaa, kaukaisimmat satojen kilometrien päästä.

Etelä-Karjalassa, Taipalsaarella sijaitseva Suutarin kartano kasvattaa nautoja ja lampaita, muutama hevonenkin löytyy. Kartanon tiluksilla viljellään pääasiassa rehunurmea eläimille. Jonkin verran viljellään myös ruista, hernettä sekä härkäpapua. Tilan tuotanto on lampaita lukuun ottamatta luomua.

Ensi vuoden alusta voimaan astuvan uuden luomuasetuksen tavoitteena on, että luomupeltoihin kylvetään jatkossa vain luomusiementä. Nykyisin suomalaisten luomutilojen kylvösiemenestä luomua on noin 60-70 %.

Lokakuun alussa kokoontui Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen viljelijäraati, jonka historia ulottuu TE-keskusaikoihin 2000-luvun alkuun. Raatiin kuuluu virkamiehiä sekä viljelijöiden ja neuvonnan edustajia, ja sen tarkoituksena on Kaakkois-Suomen maataloustoimijoiden keskinäinen tiedonvaihto. Tällä kertaa hyvää keskustelua herätti maatilarahoituksen piristynyt kysyntä Kaakkois-Suomessa.