Hanketarinat

Frisbeegolf-korit kilahtelevat iloisesti, kun nuoret aikuiset kisaavat uudeksi suosikkilajiksi nousseessa pelissä. Pari lasta loikoilee riippumatoissa ja ryhmä rippikouluikäisiä nuoria istuu puistossa jätskillä. Kaikesta näkee, että Anjalan kartanossa on alkanut uusi aika.

Luumäki huokuu historiaa. On Taavetin linnoitus, presidentti Svinhufvudin Kotkaniemi, vanhoja uittoreittejä, Salpalinjaa ja muita sotien ja itsenäistymisen aikaisia muistomerkkejä. Ilman kunnan, kolmannen sektorin ja yritysten aktiivisuutta kohteet eivät olisi esillä siinä määrin kuin ne nyt ovat.

Kotkan Ladun tukikohdan Petäjäpirtin ympäristössä parveilee frisbeegolfin pelaajia. Raimo Karjalainen moikkailee heitä tottuneesti ja rientää hakemaan patikoijille reittikarttoja. Karjalainen on tehnyt vapaaehtoistyötä kuntalaisten liikuntamahdollisuuksien parantamiseksi jo 51 vuotta.

Mihin käyttää räsyt, trikoot, langanpätkät, kangastilkut, vetoketjut, pitsit, napit…? Mitä kaikkea kerrassaan upeaa ja arvokasta voi tehdä käytöstä poistetusta materiaalista? Kierrätystä kyliin -hanke suunnisti tällä kertaa Luumäelle ja Parikkalaan kysymään vinkkejä poistotekstiilin hyödyntämiseen.

-Ihmisiä kiinnostaa tällaiset kohteet, ne pitää vain saada siihen kuntoon, että niitä voidaan myös markkinoida ihmisille. Meillä on takaraivossa semmoinen hieno ajatus, että Kollaa ja Simo Häyhä -museosta tulee maailmanlaajuisesti tunnettu sotahistoriakohde. Ja kyllähän se on osittain jo toteutunutkin, tuumailee museon toiminnanjohtaja Kari Partanen tyytyväisenä.

1980-luvun puolivälissä luonnon kyky käsitellä Pien-Saimaassa vuosikymmenten aikana tapahtuneita muutoksia tuli päätepisteeseen. Se oli käännekohta, jolloin vesistön tila alkoi heiketä.