Asiantuntija Niina Pulkkinen ELY-keskuksesta ja viljelijä Tommi Hasu

Maisemanhoito tekee hyvää ihmismielelle ja luonnolle 

Luonnonmukainen maisema on ilo silmälle, mutta myös koti useille lintu-, kasvi- ja eläinlajeille. Maatalouden ja ympäristön muutosten myötä luonnon monimuotoisuus ja maisemat ovat kuitenkin heikentyneet, ja niiden ennallistaminen sekä ylläpito edellyttävät hoitotoimia.

ELY-keskus voi maksaa korvausta tällaisista toimista, kun se solmii viljelijän tai rekisteröityneen yhdistyksen kanssa maatalousluonnon monimuotoisuuden ja maiseman hoitosopimuksen. Ensi vuoden alusta alkavalla CAP27-kaudella tavoitellaan sopimusmääräalan lisääntymistä.

Maatalousluonnon monimuotoisuuden ja maiseman hoitosopimuksen voi tehdä perinnebiotoopeista, luonnonlaitumista tai peltojen reunavyöhykkeistä. Sopimuksessa määritellään tapauskohtaisesti toimet, joilla maiseman monimuotoisuutta hoidetaan seuraavat viisi vuotta. Hoitotoimenpiteet ovat pääasiassa laiduntamista, mutta siihen voi kuulua myös raivaamista ja niittämistä.

Korvaus on 450 euroa / ha / vuosi, mutta valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokkaille perinnebiotooppikohteille voidaan maksaa 600 euroa / ha / vuosi. Sopimuksen tekeminen edellyttää katselmuksen tekemistä paikan päällä, ja yksi sellainen tehtiin kauniina hellepäivänä Kymijoen perinnemaisemissa. 

Suomalainen mielenmaisema rauhoittaa

Kouvolan Oravalassa sijaitsee Pelto Mattisen tila. Viljelijä Tommi Hasu on vuokrannut peltojensa ja Kymijoen välissä olevan 5 hehtaarin vesijättöalueen, jossa on 30–40 vuotta sitten ollut laiduntava karja. Karjatalouden päätyttyä alue on päässyt kuitenkin pusikoitumaan pahasti.

Aiemmin tämä perinteinen joenvarsilaidun on ollut monelle linnulle ja kasville otollinen kasvu- ja pesimäpaikka, ja nyt Hasu haluaa palauttaa alueen siihen tilaan. Niinpä pajupusikot on kaadettu talvella ja karja tuotu sinne laiduntamaan toukokuussa. 
- Kimolan kanavan avautuminen on lisännyt selvästi vesiliikennettä joella. Olisi hienoa, että veneilijät näkisivät joelta avoimen maiseman, jossa lehmät laiduntavat ja peltojen taustalla näkyy kylä, hän kertoo. 

Hasu on hakenut maatalousluonnon ja maiseman hoitosopimusta 1.5.2022 alkaen ja on sitoutunut siihen viideksi vuodeksi. Hoidon tavoitteena on, että sorsalinnut ja muut vesialueella pesivät linnut palaisivat sinne, kun naudat pitävät alueen matalana pajuista ja pitkäksi päässeistä heinäkasveista. Laiduntavat lehmät tuovat mukanaan erilaisia kuoriaisia ja kärpäsiä, jotka houkuttelevat paikalle niitä ravinnokseen käyttäviä lintuja.

Myös erilaiset heinäkasvit menestyvät alueella paremmin, kun lehmät estävät pajupusikoiden syntymisen. Ympäristöhyötyjen lisäksi näkymä paranee joelta Oravalan kylälle ja toisinpäin.
- Täällähän on viljelty maata jo 1300-luvulta asti eli maisema on kymenlaaksolaista perinnemaisemaa parhaimmillaan. Komea joki, isot pellot ja lehmät laitumella. Yleensä ihmisen mieli rauhoittuu sellaista katsellessa, Hasu kuvailee suomalaista mielenmaisemaa.     

Toukokuussa alueelle laskettiin 25 emolehmää laiduntamaan ohjatusti. Pieniä tuloksia on nähtävissä jo nyt, kun hyönteiset ovat seuranneet lehmiä ja kaislikosta pongataan katselmuksen aikana sorsia. Maasta löytyy myös muutama hyvä merkki – ahomansikka ja lemmikki – tärkeitä kulttuuriympäristökasveja kumpikin.

Maisemanhoito on kuitenkin hidasta, työn vaikutukset näkyvät vasta vuosien päästä. 
- Katselmuksella pitää osata nähdä tulevaisuuteen eli miltä tämä voisi näyttää oikeanlaisten toimenpiteiden jälkeen viiden vuoden päästä, kiteyttää Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen asiantuntija Niina Pulkkinen.  

Hän vastaa työkseen ympäristösopimuksista Kaakkois-Suomen ELY-keskuksessa. Hakemukset jätetään kevään päätukihaun yhteydessä ja niistä käy ilmi alueen perustiedot, mutta katselmus on silti tarpeen.   
- Kaikki uudet sopimukset käydään jatkossa katsomassa paikan päällä. Silloin tarkastetaan esimerkiksi, että eläinten laiduntaminen on oikein ohjattua. Samalla tehdään havaintoja maaperästä ja alueen kasveista. Ylipäänsä katsotaan, että sopimukseen kuuluvat toimenpiteet on aloitettu haetulla alalla ja sopimusehdot täyttyvät, Pulkkinen kertoo.    

Kävely alueella on hidasta mutta mihinpä näistä maisemista olisi kiire. Muutaman tunnin jälkeen katselmus Oravalassa on tältä erää ohi ja sopimuksen käsittely jatkuu ELY-keskuksessa. 

Tommi Hasu sai vinkin maisemanhoitosopimuksesta ProAgrialta ja itse hakemuksen tekeminen oli hänen mielestään vaivatonta. Hakemuksen liitteeksi tarvitaan kuitenkin kattava hoitosuunnitelma ja sen laatimiseen viljelijä voi hakea asiantuntija-apua Neuvo2020-palvelun kautta.  

Kaakkois-Suomessa sopimukset keskittyneet itärajalle

Maatalousluonnon monimuotoisuuden ja maiseman hoitosopimuksen alaisia kasvulohkoja oli Kaakkois-Suomessa vuonna 2021 yhteensä 5 672 hehtaaria. Eniten sopimuksia on tehty Parikkalassa, jossa on suuri osa alueemme karjatiloista. Syy siihen on peltojen ulkopuolinen, laiduntamiseen soveltuva maasto, joka on hyvin kumpuilevaa ja monimuotoista.

Karjatilojen määrä kuitenkin vähenee edelleen ja keskittyy tietyille alueille. Näin ollen yksi haaste monimuotoisuuden lisäämiseen on laiduntavien eläinten riittävyys. Ratkaisuksi siihen Niina Pulkkinen suosittelee laidunpankkia, jossa voi ilmoittaa vapaista laitumista tai laiduneläimistä. Sivustolta voi etsiä myös laidunnukseen liittyviä palveluita ja sopimusmalleja. 
- Sieltä voisi hyvin etsiä esimerkiksi harraste-eläimiä laiduntamaan vaikka vain kuukaudeksi. Hevosten ja ponien omistajat sekä viljelijät eivät oikein tunnu kohtaavan, ja siihen tämä sivusto olisi jo valmis ratkaisu. Karjatilat keskittyvät tietyille alueille, mutta harraste-eläimiä löytyy kaikkialta, Pulkkinen summaa. 

Uuden ohjelmakauden sopimusta voi hakea kevään 2023 päätukihaun yhteydessä. Nyt on siis hyvä aika alkaa suunnitella uusia sopimukseen soveltuvia kohteita, sillä alkavalla rahoituskaudella on tavoitteena lisätä sopimusten kattamaa pinta-alaa. 


Maatalousluonnon monimuotoisuuden ja maiseman hoitosopimusta haetaan Ruokavirastosta päätukihaun yhteydessä. Lisätietoja siitä ja muista ympäristötuista: linkki   
Neuvo2020-palvelusta voi hakea asiantuntija-apua sopimukseen liitettävän hoitosuunnitelman laatimiseen: linkki
Laidunpankki: linkki

Ympäristösopimusten asiantuntija Kaakkois-Suomen ELY-keskuksessa: Niina Pulkkinen, p. 0295 029 040, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen. 


Teksti ja kuvat: Marjukka Hermonen, asiantuntija, Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Kuva: Asiantuntija Niina Pulkkinen ELY-keskuksesta ja viljelijä Tommi Hasu tutkivat katselmuksen aikana muun muassa alueen kasvillisuutta.  
Kuva etusivulla: Karjatilojen määrä vähenee ja keskittyy alueellisesti. Nautojen lisäksi muita laiduntavia eläimiä ovat mm. lampaat ja harraste-eläimet, joita voi etsiä laidunpankista. 

Julkaistu 23.8.2022.

Ely
Leader Kaakkoisuomi
Maaseutu
Maaseuturahasto

KaakonKantri

KaakonKantri tiedottaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman tuloksista ja rahoitusmahdollisuuksista Kaakkois-Suomessa.

Lue rekisteriseloste
Lue saavutettavuusseloste

Ota yhteyttä

Toimisto:
c/o Leader Länsi-Saimaa ry
Raatimiehenkatu 18, 2. krs.
53100 Lappeenranta

Ota yhteyttä meihin