Marko Suutari taluttaa kahta hevosta aitauksessa.

Positiivista kierrettä negatiivisen tilalle

- Ensinnäkin laskukone oli aika hyvä konsultti. Toinen oli sitten lannoitteiden ja torjunta-aineiden kanssa läträäminen, se ei ollut mitään kivaa hommaa. Mie en ole ikinä nauttinut siitä ruiskuttamisesta enkä nyt välttämättä siitä lannoitteiden levittämisestäkään ja varsinkaan siitä lannoitelaskusta, Marko Suutari nauraa.

Taipalsaarelaisen Suutarin kartanon isännän Marko Suutarin mielessä ajatus luomutuotantoon siirtymisestä alkoi muhia jo kymmenisen vuotta sitten. Siirtymään johdattivat yhtä lailla taloudelliset perusteet, kuin halu päästä eroon lannoitteiden ja etenkin torjunta-aineiden käytöstä.
- Ei ollut mitään järkeä panostaa kymmeniä tuhansia euroja lannoitteeseen. Siitä syntyy vähän semmoinen negatiivinen kierre. Jos maahan laitetaan keinolannoitetta, maa happamoituu ja sitten pitää laittaa kalkkia, että saadaan maa pysymään kunnossa. Lannoittaminen myös innostaa rikkakasvit kasvamaan entistä enemmän. Sitten joudutaan käyttämään glyfosaattia eli rikkakasvien torjunta-ainetta, jotta ne rikat saadaan kuriin. Glyfosaatin käytöstä taas kärsivät maan pieneliöt ja mykoritsat eli maassa olevat sienirihmastot. Ja kun ne kärsivät, seuraa siitä maan rakenteen ja elinvoiman heikentyminen. Kasvukunnoltaan heikkoa maaperää joudutaan taas keinolannoittamaan lisää, avaa Suutari kierrettä.

Suutarin Kartanon mailla luomutuotanto nähtiin ratkaisuna ongelmaan. Nyt kartanon tiluksilla on harjoitettu luomuviljelyä ja kasvatusta siirtymäkausineen nelisen vuotta. Päätuotantosuunta on nautataloudessa ja kartanon mailla viljellään pääasiassa rehunurmea eläimille. Jonkin verran viljellään myös ruista, hernettä, sekä härkäpapua. Viljelyksien kokonaispinta-ala on noin 125 hehtaaria. Myös Kartanon metsät ja niiden tarjoama sato on tarkoitus saattaa luomuksi.
- Luomun myötä on alkanut kiinnittämään enemmän huomiota maan rakenteeseen ja luontaiseen elinvoimaan. Sitä kautta ollaan nyt mukana myös Carbon Action -hiiliviljelyprojekteissa tekemässä erilaisia kokeiluita. Sieltä on herännyt taas uusia ideoita. Esimerkiksi ennen viljeltiin yhtä tai kahta kasvilajia samalla lohkolla. Nyt meillä on kokeilussa nurmilohko, jossa on 16 eri lajia. Kun on paljon eri lajeja, niin joka laji löytää oman paikkansa ja siellä ei ole rikkakasveille tilaa, vaan tuotantokasvit täyttävät joka paikan. Kun kasvusto on monipuolinen, niin myös maan mikrobisto on monipuolinen ja mykoritsoja ja pieneliöitä löytyy joka lähtöön. Peittävän kasvuston myötä hiiltä sidotaan ilmasta entistä enemmän maaperään ja maan kunto säilyy hyvänä. Tästä tulee positiivinen kierre, Suutari kuvailee.

Nurmipainotteisen ja monilajisuuteen pyrkivän viljelyn johdosta valtaosa Suutarin Kartanon viljelyksistä pysyy kasvipeitteisenä läpi vuoden. Myös viljan viljelyn yhteydessä on tarkoitus suosia enenevissä määrin jatkuvuutta ja monilajisuutta.
- Se olisi maaperälle ja samalla hiilensidonnankin kannalta parempi, että olisi kaiken aikaa kasvua päällä. Mie olen miettinyt, että ihan puhtaasti pelkän viljan viljelystä koitetaan päästä eroon ja siirtyä sekakasvustoihin. Ei meillä enää oikeastaan ole kierron aikana kuin yhtenä vuotena täysin puhdas viljakasvusto. Useampana vuonna on rukiin seassa kasvanut timotei, näin on saatu peittävä kasvusto, ruis päällä ja timotei alla. Molemmista on otettu siemenet talteen ja puinnin jälkeen kasvien oljet ovat viherlannoittaneet maata herneille ja härkäpavuille, Suutari kertoo.

Maatalouden ympäristötyön vaikutukset yltävät laajalle. Esimerkiksi rajut sääilmiöt, kuten poikkeuksellisen runsaat sateet eivät jää tulvimaan maan pinnalle hyväkuntoisen ja ilmavan maaperän hyvän läpäisevyyden ansiosta. Tällöin suuret vesimäärät eivät myöskään ajaudu sateisina aikoina pintavaluntana pelloilta vesistöihin aiheuttamaan rehevöitymistä.

Maaperän kuntoon kannattaa panostaa muutenkin, kuin luonnon hyvinvointi mielessään. Luomutuotteiden aavistuksen paremmalla myyntihinnalla ja pudonneilla lannoitekustannuksilla on havaittu olleen mukavia vaikutuksia myös taloudellisessa mielessä.
- Satotasot eivät merkittävästi ole laskeneet siitä mitä ne olivat ennenkään ja vaikka viljapuolella kiloja saadaan vähän vähemmän, viivan alle jää silti hieman enemmän, Suutari kertoo tyytyväisenä.

Rahoitusta ympäristön tilan parantamiseen

Luonnonmukainen tuotanto edistää luonnon monimuotoisuutta, eläinten hyvinvointia sekä vähentää omalta osaltaan myös vesistökuormitusta. Tuotantomuotoon on mahdollista hakea tukea eli luonnonmukaisen tuotannon korvausta, viestittää Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen asiantuntija Marjut Henttonen. Luonnonmukaisen tuotannon korvausta saavan tilan tulee kuulua luomuvalvontaan ja tilalla tulee olla luomusitoumus. Luomuvalvontaan ilmoittaudutaan ja luomusitoumusta haetaan ELY-keskuksesta.

Maatilat voivat hakea rahoitusta ympäristön tilan parantamiseen myös muiden tukimuotojen kautta. Yleisin tuki on ympäristökorvaus, jota haetaan viljelijätukihaun yhteydessä. Sen avulla pyritään vähentämään maatalouden aiheuttamaa vesistökuormitusta, tehostamaan ravinteiden käyttöä, ylläpitämään luonnon monimuotoisuutta sekä vaikuttamaan maatalouden kasvihuonekaasupäästöihin. Tukijärjestelmän ympäristötoimenpiteiden toteuttamiseen on sitoutunut 92 % Kaakkois-Suomen viljelijöistä.

Muita rahoitusmuotoja ovat ympäristösopimukset, ei-tuotannolliset investoinnit, maatalouden investointituet sekä yritys- ja hanketuet. Näitä kaikkia haetaan ELY-keskuksesta. Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen asiantuntijoilta voi kysyä lisätietoja itseä kiinnostavista ja omalle tilalle sopivista vaihtoehdoista.

Luomua Kaakkois-Suomessa

Luomuviljelty peltoala Kaakkois-Suomessa vuonna 2020 on 21 900 ha. Luomutiloja on 302, joista kotieläintiloja on 52. Kotieläintilojen yleisin tuotantosuunta on luomunaudanlihantuotanto. Kaakkoissuomalaisella luomutilalla on peltoa keskimäärin 73 hehtaaria, mikä tarkoittaa, että luomutilojen keskikoko on maan keskiarvoa suurempi. Eniten luomutiloilla viljellään nurmia sekä kauraa. Näiden lisäksi tulevat seosviljat, vehnä, muut kasvit sekä ohra ja ruis. Tärkeimmät puutarhakasvit ovat mustaherukka ja mansikka.

Kaakkois-Suomen alueella kaksivuotinen Luomu Lentoon -hanke on tehnyt luomun toimintasuunnitelmaa ja kartoittanut kehittämismahdollisuuksia koko luomun toimintaketjua silmällä pitäen, aina pellolta pöytään asti. Syyskuussa 2020 päättynyttä hanketta on rahoittanut Kaakkois-Suomen ELY-keskus.
Lokakuussa 2020 Kaakkois-Suomessa alkaa Luomukierrosta liiketoimintaa -hanke, jossa selvitetään toimintamalleja luomukasvinviljelykierron ja markkinan yhteensovittamiseksi viljelijäyhteenliittymässä. Hankkeen painopisteinä ovat mm. yrittäjyyden vahvistaminen ja toimiva elintarvikeketju.


Teksti ja kuva: Henri Niiranen, sisällöntuottaja, KaakonKantri
Kuva: Suutarin Kartanon eläimistöön kuuluu myös hevosia.


Juttu julkaistu 5.10.2020

Ely
Leader Kaakkoisuomi
Maaseutu
Maaseuturahasto

KaakonKantri

KaakonKantri tiedottaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman tuloksista ja rahoitusmahdollisuuksista Kaakkois-Suomessa.

Lue rekisteriseloste
Lue saavutettavuusseloste

Ota yhteyttä

Toimisto:
c/o Leader Länsi-Saimaa ry
Raatimiehenkatu 18, 2. krs.
53100 Lappeenranta

Ota yhteyttä meihin