Painavaa asiaa luomupellon pientareelta

Heinäkuun lopussa järjestettiin pellonpiennarpäivä Tyynelän luomutilalla Joutsenossa. Kaakonkulmalla päivän teemana oli tällä kertaa maan rakenne, joka houkutteli paikalle pitkälti yli kaksi sataa osallistujaa, kaukaisimmat satojen kilometrien päästä.

Ehkä poikkeuskesän tapahtumapula, mutta varmasti myös Tyynelän tilan osaaminen päivän aiheesta sai ihmiset liikkeelle. Aihe on erittäin tärkeä, sillä vaikka olennaista maanviljelyssä on tietysti aurinko ja vesi, niin vähintään yhtä tärkeää on maan rakenne. Kuten SYKEn erikoistutkija Tuomas Mattila merkityksen tiivisti, ilman rakennetta ihminenkin on pelkkää jauhelihaa. 

Tyynelän luomutilan nykyinen isäntä Juuso Joona on profiloitunut ennakkoluulottomaksi maan viljelijäksi, joka kokeilee uusia menetelmiä ja lajikkeita sekä osallistuu aktiivisesti alan tutkimukseen. Tilalla tuotetaan tietoa uusista viljely- ja metsänhoitomenetelmistä erilaisten toimenpiteiden ja kokeilujen kautta.
Joona osallistuu myös tutkimus- ja koulutushankkeisiin havaintokoetoiminnalla ja pellonpiennartapahtumia järjestämällä. Tila on mukana useissa hankkeissa, esimerkiksi hiiltä sitovaa viljelyä edistävässä Carbon Actionissa sekä Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen rahoittamissa Elinvoimainen maatila- ja Luomu lentoon -hankkeissa.   

Yksinkertaiset testit kertovat paljon 

Maan fysikaalista rakennetta käsiteltiin tapahtuman alussa asiantuntijoiden alustuksissa mutta parasta oppia tarjosi luonnollisesti havainnointi, mihin välineiksi riittää jo pelkkä lapio ja kattila. Niinpä jako pienryhmiin, lapio olalle ja kuoppia kaivamaan. Maa-ainesta tutkittiin aistinvaraisesti nenällä, silmillä ja sormilla. Tuoksuuko maa kellarille? Mureneenko se käsiin vai onko kokkareista?

Ohdakkeen juurista nähtiin, missä kohtaa maa alkaa tiivistyä ja pohdittiin sille parannustoimia. Apuna analysoinnissa käytettiin MARA-kortteja ja hyvää vertailua saatiin kaivamalla kuoppia selvästi kuivempaan kohtaan pienen matkan päähän. Ryhmähavainnointi oli selvästi antoisaa, sillä kuoppatestejä olisi jatkettu pidempäänkin. Lisäksi esiteltiin helppo tapa mitata maan imukykyä: maahan painetaan pohjaton kattila, joka täytetään vedellä. Sen jälkeen vain seurataan, miten vesi imeytyy maahan.      

Kylvökokeita, aluskasvustoja ja lajike-esittelyjä 

Iltapäivän ohjelmassa oli myös kävellen tehtävä kasvustokierros, joka osoittautui suuren osallistujamäärän vuoksi hieman haastavaksi mutta ei se ainakaan vilkasta keskustelua vähentänyt. Kierroksella nähtiin ja kuultiin kauran lajikkeista, SoilDiverAgro-kyntö vs. krimppaus-suorakylvö/kevytmuokkaus -kokeen tuloksista ja jatkosta, maan rakenteesta, monipuolisen nurmiseoksen tärkeydestä, rypsin puintivalmiudesta ja ihmeteltiin parimetrisen sangaste-rukiin alla hyvin pärjäävää aluskasvia.
Metsänhoidossa tila uskoo jatkuvan kasvatuksen malliin. Lopuksi ukkoskuuro siirsi keskustelun konekatokseen, jossa tarjottiin maittava ruokaa. 

Luomusta uutta potkua

Luomuviljelijä Sameli Eloaho Iitistä oli tullut paikalle oppimaan lisää luomuviljelystä. Lisähoukuttimena toimi parivaljakko Juuso Joona ja Tuomas Mattila, jotka kokemuksen mukaan osaavat yhdistää tutkimustietoa käytäntöön mukavasti vertauskuvia ja esimerkkejä viljellen.
Eloaholta on kuoppatestien tekeminen jäänyt toteuttamatta, koska ongelmia ei ole juuri ole ollut, mutta tämän päivän jälkeen sekin tulee varmasti tehtyä. Vierailu Tyynelän tilalla antoi sitä, mitä Eloaho päivältä odottikin: uutta tietoa ja kiinnostavia havaintoja luomutilan kokeiluista.  

Yli kaksikymmentä vuotta päätoimisena viljelijänä toiminut lyöttiläläinen innostui luomusta vuonna 2015 ja lähinnä harmittelee sitä, miksei siihen tullut siirryttyä jo aiemmin. Luomu toi työhön kaivattua uutta potkua ja samalla uuden yhteisön: 
- Osuuskunta Kymen Luomu on hyvä yhteisö, jossa halutaan tehdä asioita uudella tavalla ja katsoa eteenpäin. Sen asenteen soisi lisääntyvän vaikka muuallakin, Eloaho kiittelee.
Osuuskunta toimii alueen luomuviljelijöiden yhteistyövälineenä eli sen kautta jaetaan hyviä käytäntöjä, tehdään yhteistä markkinointia ja kehitetään alaa yhdessä.

Eloaho teki muutoksen luomutilaksi käyttäen Neuvo2020-palvelua, ja vaihdos sujui mutkitta luomuviljelyyn perehtyneen asiantuntijan avulla. Neuvojan ammattitaidon lisäksi kiitosta saa itse Neuvo2020-palvelu, joka on Eloahon mukaan todella hyvä.
- Pelkällä alvin hinnalla saa asiantuntijan näkemyksen ja konkreettiset toimenpidesuunnitelmat juuri omaan toimintaansa. Yritän suositella sitä aina muillekin, mutta ehkä muut ovat jo niin viisaita, etteivät neuvoja tarvitse, Eloaho naurahtaa. 


Neuvo2020 -palvelu otettiin käyttöön vuonna 2015, ja yksi tila voi käyttää palvelua useamman kerran erilaisiin kehittämistarpeisiin. Palvelun avulla viljelijä saa asiantuntija-apua esimerkiksi maatilan nykyaikaistamiseen ja kilpailukyvyn parantamiseen, ympäristökysymyksiin, kasvinsuojeluun, eläinten hyvinvointi- ja terveysasioihin, energiatehokkuuteen sekä luomutuotantoon liittyvissä asioissa.
EU:n maaseuturahastosta maksetaan neuvojalle 63 € / h sekä matkakulut, ja viljelijän maksettavaksi jää vain niistä määräytyvä arvonlisävero. 


Teksti ja kuvat: Marjukka Hermonen, asiantuntija, Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Ely
Leader Kaakkoisuomi
Maaseutu
Maaseuturahasto

KaakonKantri

KaakonKantri tiedottaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman tuloksista ja rahoitusmahdollisuuksista Kaakkois-Suomessa.

Lue rekisteriseloste
Lue saavutettavuusseloste

Ota yhteyttä

Toimisto:
c/o Leader Länsi-Saimaa ry
Raatimiehenkatu 18, 2. krs.
53100 Lappeenranta

Ota yhteyttä meihin