Pyhtään Kaunissaari itäisellä Suomenlahdella on nimensä mukainen paratiisi, joka houkuttelee paitsi kesäasukkaitaan, myös lukuisia veneilijöitä ja tuurimoottorilla eli yhteysaluksella kulkevia retkeilijöitä kesäisin. Saariston kehittäminen on vahvasti mukana Leader Sepran strategiassa ja yhdistys on rahoittanut Kaunissaareen useita hankkeita EU:n maaseuturahastosta.
- Kaunissaaressa on aktiivista porukkaa ja paljon tehty. Meidän rahoituksellamme on esimerkiksi kunnostettu tuurilaituria, majoitustiloja sekä museon nykyaikaistamista ja digitalisaatiota, kertoo Leader Sepran hankeneuvoja Marja Sorvo.
Kymen Vesi Oy toteutti mittavan urakan, jolla se rakensi runsaan kymmenen kilometrin pituisen runkovesiputken Kotkan Mussalosta Kaunissaareen. Kaakkois-Suomen ELY-keskus rahoitti puolet 500 000 euron hankkeesta EU:n maaseuturahastosta.
- Kesällä Kaunissaaren asukas- ja vierailijamäärä on merkittävä ja puhtaan veden saanti oli kynnyskysymys, kun matkailu kasvoi. Aiemmin selvittiin yhdellä kaivolla, taustoittaa Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen asiantuntija Jukka Penttilä.
Myös muualla Itäisen Suomenlahden saaristossa, kansallispuistossa ja Kymenlaakson Virkistysalueyhdistyksen kohteissa on tehty kehittämistyötä aktiivisesti.
- Ulko-Nuokko Haminan edustalla on itäisen Suomenlahden kauneimpia satamia. Vuonna 2010 se oli vaatimattomasti varusteltu. Laituripaikkoja oli noin 20 veneelle, kertoo Kymenlaakson Virkistysalueyhdistys ry:n toiminnanjohtaja Jukka Kinnunen.
Vuonna 2015 Ulko-Nuokon satamarakenteet uudistettiin. Tällä hetkellä tilaa on 60 veneelle. Alueelle on rakennettu taukokatos liitereineen sekä kompostoivat käymälät ja Haminan kaupunki on merkinnyt retkeilyreitin. Nykyään saaressa on tuhansia käyntejä kesässä.
- Paikalliset veneilyseurat ovat olleet hankkeissa avustamassa. Käyttäjien kanssa on tehty tiivistä yhteistyötä, Kinnunen kuvailee.
Retkeilyinfra suojelee luontoa kulumiselta
Koronapandemian käynnistyttyä retkeilyn suosio kasvoi huomattavasti, mikä on näkynyt myös Suomenlahden saaristossa. Kinnunen muistuttaa, että retkeilyinfraa tulisi rakentaa jatkossakin, sillä se on keino suojella luontoa.
- Saaristo on kulunut, koska jokamiehenoikeutta käytetään. Rantaudutaan vapaisiin niemennokkiin ja tehdään nuotioita joka paikkaan. Ihmisten tulisi keskittyä rakennutun infran ääreen, jotta luonto ei tuhrautuisi, hän huomauttaa.
Toisaalta itäisen Suomenlahden saaristoon voi olla vaikea päästä, jos ei omista venettä.
- Pullonkaulana on saavutettavuus. Esimerkiksi Ulko-Tammion yhteysaluksen vuoroväli on harventunut, sanoo suunnittelija Markus Keskitalo Metsähallituksen luontopalveluista.
Virolahdella Arktika-päivien aikana on järjestetty risteilyitä saaristoon, esimerkiksi juuri Ulko-Tammioon.
- Risteilyt käynnistettiin Leader-hankkeessa. Kokemukset olivat hyviä ja ne jatkoivat elämää hankkeen jälkeen, kertoo Virolahdella lukuisia projekteja vetänyt Siru Ahopelto.
Itäisen Suomenlahden rannikon rikas historia on vetovoimatekijä, jota matkailu- ja retkeilykohteiden suunnittelussa ja markkinoinnissa kannattaisi hyödyntää yhä enemmän.
- Sotahistoria itärajalla on nyt valtavan paljon aiempaa ajankohtaisempi. Se on ollut tunnistettu vetovoimatekijä aiemminkin. Esimerkiksi Kotkassa Ruotsinsalmen taistelut oli niin massiivinen tapahtuma, että Suomesta on vaikea löytää saman mittakaavan taistelua. Tarinat ovat tärkeitä ja meidän kotinurkillamme on tapahtunut aikamoisia asioita, Keskitalo pohtii.
Virolahdella historiaa herätettiin henkiin kunnostamalla Pyterlahden louhosalue ja Hurpussa keisarin huvipuisto matkailu- ja retkeilykäyttöön.
- Saaristo ja luonto ovat kiinnostavia, mutta kun siihen lisää kulttuurin, tarinat ja historian, erottaudutaan muista. Historia ja kulttuuri ovat mauste, jotka kannattaa pitää mielessä, Ahopelto lisää.
Esimerkkejä Itäisen Suomenlahden rannikolla ja saaristossa vuosina 2014-2020 EU:n maaseuturahastosta rahoitetuista hankkeista:
Haapasaaren vierassataman taukokatos, toteuttaja Haapasaari-seura, julkinen rahoitus 8 400 € (Leader Sepra)
Kaunissaaren saaristolaismuseon kehittäminen, Kaunissaaren Saaristolaismuseon kannatusyhdistys ry, 49 740 € (Leader Sepra)
Kaunissaaren vesihuollon kehittäminen, Kymen Vesi Oy, 250 000 € (ELY)
Kulkuyhteyden ja rantautumisen parantaminen Vepsun, Pulterin ja Vuori-Pulterin saariin, Pyötsaaren maaosakaskunta, 22 124 € (Leader Sepra)
Louhos ja huvipuisto, toteuttaja Virolahden kunta, julkinen rahoitus 235 543 € (ELY)
RETU, Kymenlaakson Virkistysalueyhdistys ry, 199 253 € (ELY)
Santalahden aallonmurtaja, Santalahden Venekerho ry, 69 991 € (Leader Sepra)
Viihtyisän sataman kehittäminen, Pro Kelkkaniemi ry, 41 400 € (Leader Sepra)
Tutustu hankkeisiin uudessa hankerekisterissä sivustolla www.maaseutuverkosto.fi (linkki hankerekisteriin).
Teksti: Saija Räty, KaakonKantri
Teksti on kirjoitettu 16.11.2022 Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen, Leader Sepra ry:n ja KaakonKantri-tiedotushankkeen järjestämän Itäisen Suomenlahden rannikon kehittämishankkeiden vaikutukset -keskustelutilaisuuden pohjalta.
Kuvateksti: Pyhtään Kaunissaarta kauneimmillaan. Kuvaaja: Julia Kivelä / Visit Kotka-Hamina
Kuva etusivulla: Kaunissaaren saaristolaismuseota. Kuvaaja: Marja Sorvo / Leader Sepra ry
