Koronapandemia käynnisti etätyöbuumin ja näyttää siltä, että etätyö on tullut jäädäkseen. Harva työ onnistuu kotoa käsin ilman toimivaa nettiyhteyttä.
- Uusia liittymiä tulee aika paljon asuntokauppojen yhteydessä. Asuntonäytöiltä on soitettu, että onko mahdollista saada laajakaistaa, kun sellaista ei ole vielä alueella, kertoo Savitaipaleen, Taipalsaaren ja Lemin kuntien omistaman Saimaa Kuitu Oy:n toimitusjohtaja Jari Käyhty.
Sama ilmiö on näkyvissä Kymenlaakson puolella.
- Esimerkiksi monille mainospuolen yrityksille maaseudulla toimiminen ilman valokuitua olisi aika heikkoa. 4K-videot eivät siirry mobiiliyhteyksillä, vahvistaa Kymijoen Kyläkuitu -osuuskunnan toimitusjohtaja Ari Ripatti.
Vuosina 2014-2021 Euroopan maaseuturahaston tukemana rakennettiin Suomeen 5 500 kilometriä laajakaistaa 121 eri hankkeessa. Etelä-Karjalassa ja Kymenlaaksossa maaseuturahastosta on tuettu monia laajakaistaverkon suunnittelu- ja rakennushankkeita, joista useimmissa toimijoina ovat olleet juuri Saimaan Kuitu ja Kymijoen Kyläkuitu.
Esimerkiksi vuosina 2017-2019 Haminan Kannusjärven, Metsäkylän ja Kitulan alueille Kymijoen Kyläkuitu toteutti nopeat tietoliikenneyhteydet noin 170 tilaajalle. Yksi käyttäjistä on Kannusjärvellä sijaitseva Kodin Kukat Oy.
- Kyläläisille oli aika selkeää jo alusta asti, että laajakaista tarvitaan, jotta kylä pysyy elinvoimaisena, kertoo yrityksen toimitusjohtaja Juha Toikka.
Kodin Kukat on puutarhatuotteiden postimyyntiyritys, joka perusti ensimmäisen nettikauppansa jo vuonna 1998. Vuonna 2010 yritys investoi uuteen pakkaamo- ja toimistorakennukseen. Silloin ei vielä ollut varmuutta, tulevatko nettiyhteydet - tai niiden puute - rajoittamaan yrityksen toimintaa.
Laajakaistan ansiosta yrityksen ei ole tarvinnut mitoittaa toimintojaan sen mukaan, miten netti pelaa.
- Nopeilla yhteyksillä on mahdollista tehdä nettiin striimauksia, asiantuntijoiden haastatteluita ja videomateriaalia. Se lisää vahvuutta markkinoilla, kun voi tuottaa hyvälaatuista palvelua asiakkaille, Toikka kuvailee.
Toimiva nettiyhteys on kuin vesijohtovesi. Sen huomaa vasta sitten, kun se ei toimi. Tämän tietää ruokolahtelainen Tea Usvasuo, joka on mukana Kyläteatteri Eukot ry:ssä.
- Esityksestämme tehtiin kahden tunnin tallenne. Sitä ei pysty lataamaan omalle tietokoneelle, kun yhteydet eivät pelaa. Läppärin kanssa joutuu matkustamaan jonnekin, missä on nopea netti, että tallenteen saa ladattua.
Usvasuo kävi tutustumassa Etelä-Karjalan Kärki-Leader ry:n Kyläenergiaa-hankkeen retkellä Kouvolassa Siikavan kylään, jonne laajakaistayhteydet rakennettiin vuosina 2017-2020. Innostus Siikavalta levisi myös naapurikyliin.
- Nyt ymmärretään, että kiinteistön arvo nousee valokuidun myötä, sanoo Siikavan kyläyhdistyksessä vaikuttava Leena Borg.
Kiinteiden laajakaistayhteyksien ansiosta myös mobiiliverkkoyhteyksiä on saatu parannettua maaseudulla.
- Yksi osa meidän liiketoimintaamme on, että isot, valtakunnalliset operaattorit valokuiduttavat linkkimastoja, Ari Ripatti kertoo.
Melko uusi ilmiö ovat maaseudulle, esimerkiksi kylätaloihin perustetut etätyöpisteet, joissa työskentelevillä on mahdollisuus käyttää laajakaistayhteyksiä. Kylätaloja on yhdistetty nopeaan nettiin myös muista syistä.
- Kun seurantalollemme otettiin laajakaista, ollut useita häitä ja muita juhlia, joita on striimattu ympäri maailmaa. Se on markkinointivaltti kylätaloille, että yhteydet pelaavat, Juha Toikka muistuttaa.
Nykyään myös maatiloilla on paljon teknologiaa, joka tarvitsee Internet-verkkoa.
Esimerkkejä Kaakkois-Suomessa EU:n maaseuturahastosta rahoitetuista laajakaistahankkeista:
Valokuituyhteyksien tarvekartoitus, toteuttaja Kymijoen Kyläkuitu -osk, julkinen rahoitus 63 209 € (Pohjois-Kymen Kasvu ry)
Saimaan Kuidun Suuren Jänkäsalon valokuituverkko, toteuttaja Saimaan Kuitu Oy, julkinen rahoitus 148 341 € (Kaakkois-Suomen ELY-keskus)
Haminan Metsäkylä-Kannusjärvi-Kitula kyläverkko valokuidulla, toteuttaja Kymijoen Kyläkuitu -osk, julkinen rahoitus 377 910 € (ELY-keskus)
Hanhijärven valokuituhanke, toteuttaja Hanhijärven valokuituosuuskunta, julkinen rahoitus 100 573 € (ELY-keskus)
Kuitua Lappeenrannan kyliin, toteuttaja Lappeenrannan kaupunki, julkinen rahoitus 103 400 € (Leader Länsi-Saimaa ry)
Pyhällön kylät valokuidulla, toteuttaja Kymijoen Kyläkuitu -osk, julkinen rahoitus 500 000 € (ELY-keskus)
Lappeenrannan Hurtanmaa-Nyrhilä-Tuuva-Kärki-Rännikorpi-Rutola -alueen valokuituverkkohanke, toteuttaja Saimaan Kuitu Oy, julkinen rahoitus 250 000 € (ELY-keskus)
Saimaan Kuidun Savitaipaleen 2016 valokaapeliverkko hankealue, toteuttaja Saimaan Kuitu Oy, julkinen rahoitus 933 333 € (ELY-keskus)
Tutustu hankkeisiin uudessa hankerekisterissä sivustolla www.maaseutuverkosto.fi (linkki hankerekisteriin).
Teksti: Saija Räty, KaakonKantri
Teksti on kirjoitettu 23.11.2022 Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen, Pohjois-Kymen Kasvu ry:n ja KaakonKantri-tiedotushankkeen järjestämän Laajakaistahankkeiden vaikuttavuus -keskustelutilaisuuden pohjalta.
Kuvateksti: Valokuitukaapeleiden asennusta maaseudulla. Kuvaaja: Studio Tomi Aho / ©maaseutuverkosto
Kuva etusivulla: Valokuitukaapelia. Kuvaaja: Saija Räty, KaakonKantri
Artikkeli on julkaistu 16.12.2022.
