Jenni Liikkanen

Anjalassa on kartanokulttuuria ja vau-elämyksiä

Frisbeegolf-korit kilahtelevat iloisesti, kun nuoret aikuiset kisaavat uudeksi suosikkilajiksi nousseessa pelissä. Pari lasta loikoilee riippumatoissa ja ryhmä rippikouluikäisiä nuoria istuu puistossa jätskillä. Kaikesta näkee, että Anjalan kartanossa on alkanut uusi aika.

Alun perin Wreden suvulle kuuluneen Anjalan kartanon historia ulottuu 1600-luvun alkupuolelle. Nykyinen, uusklassismia edustava päärakennus valmistui 1700-1800-lukujen vaihteessa. Vaiheikkaan historian jälkeen kartano palveli museona vuosina 1957-2014, kunnes Museovirasto luopui rakennuksesta. Vuonna 2017 sen omistajaksi tuli Regina-säätiö, joka on vuokrannut kartanon edelleen Ankkapurhan kulttuurisäätiölle.

Kulttuurisäätiö toteutti vuosina 2018-2020 Pohjois-Kymen Kasvun (EU:n maaseuturahastosta) rahoittaman Anjalan kartanon uusi aika -hankkeen, jonka tarkoituksena oli alueen kulttuuriperintömatkailun ja tapahtumaelämän kehittäminen.
- Yleinen tietoisuus kartanosta lisääntyi, kun teimme paljon tapahtumakokeiluja ja tiedotusta. Hanke avasi myös yhteistyökumppanuuksia ja silmiä uusille mahdollisuuksille, mitä täällä voisi tehdä, pohtii Ankkapurhan kulttuurisäätiön toiminnanjohtaja Jenni Liikkanen.

Kartanossa testattiin kulttuuriperintöön liittyviä toiminnallisia matkailutuotteita, kuten lisätyn todellisuuden hyödyntämistä historian elävöittämisessä, kummituskävelyitä ja näyttelyitä. Kartano oli myös kesän 2019 Kouvolan asuntomessujen oheiskohde.
- Asuntomessukesänä meillä oli todella mittavat markkinointiponnistukset. Hankkeen ansiosta pystyimme satsaamaan markkinointiin ja tunnetuksi tekemiseen.

Konsertteja ja kotiopettajattaria

Viime elokuussa kartanon pihapiirissä käynnistyi uusi perinne, kun Kymijoen rantatörmään rakennetussa amfiteatterissa järjestettiin kolmen puistokonsertin sarja. Esiintyjinä olivat Arja Koriseva, Tuure Kilpeläinen ja Vesterinen yhtyeineen. Tämän vuoden elokuussa konsertteja on neljä. 
- Tuskin konsertteja järjestävä yhteistyökumppani olisi kiinnostunut toimimaan alueella, ellei meidän asuntomessukesän näkyvyys olisi ollut takuuna, Liikkanen arvioi.

Entä mitä lisätty todellisuus tarkoittaa? 
- Kävijä näkee puhelimeen ladatun sovelluksen avulla kartanossa taulun, huonekalun tai hahmon, jota siellä fyysisesti ei ole. Kun lisätty todellisuus tuli tänne, missään muualla Kymenlaaksossa ei tiettävästi ollut vastaavaa. Ne olivat todella vau-elämyksiä!

Aluksi sovellusta lähdettiin lataamaan varovaisesti. Hankkeen toimenpiteenä kartanoon lisättiin takuulähtöinä opastuskierroksia, joiden yhteydessä opas rohkaisi tutustumaan lisättyyn todellisuuteen.
- Etenkin lapsia ja nuoria se kiehtoo hirveästi. Paljon haluttiin ottaa kuvia kotiopettajatar-hahmon kanssa. Hahmo näkyi puhelimen kamerassa, lapsi asettui hahmon viereen ja äiti otti kuvan, Liikkanen kuvailee.

Kehittämistyö kantaa hedelmää pitkällä aikavälillä

Aiemmin Anjalan kartanossa oli jo toteutettu niin ikään Pohjois-Kymen Kasvun tukema Syötävä puutarha -hanke, jossa pelloksi muuttunut vanha hyötypuutarha entisöitiin hedelmätarhaksi ja virkistysalueeksi.
- Alusta asti näkyi, että asukkaat ja matkailijat tulivat puutarhaan fiilistelemään ja viettämään aikaa. Se otettiin heti omaksi.

Liikkanen arvioi, että kehittämistyö olisi ollut hitaampaa ilman hankerahoitusta. Anjalan kartanon uusi aika -hanke mahdollisti myös alueen käyttäjien laajan kuulemisen kyselyiden ja haastatteluiden muodossa.
- Saimme tosi kattavasti palautetta. Tapahtumat nousivat tosi vahvasti palautteissa. Niitä ihmiset haluavat.

Kaikki merkit viittaavat siihen, että kartanon tammikujalla ja puistossa viihtyy entistä useampi.
- Päivittäisten kulkijoiden määrä lisääntyi tänä vuonna selvästi jo toukokuussa. Oman työhuoneeni ikkuna on pihalle päin ja siellä on näkynyt selvästi kulttuurimatkailijan profiiliin sopivia vierailijoita.

Jenni Liikkanen muistuttaa, etteivät hankkeessa tehtävän markkinoinnin ja kehitystyön vaikutukset näy heti hankkeen aikana tai sen päätyttyä, vaan vasta pidemmällä aikavälillä.
- Toivon, että matkailupuolella lähdettäisiin rohkeammin mukaan kehittämishankkeisiin. Kymenlaakson matkailua pitäisi kehittää rohkeammin, hän kannustaa.

Aidot lomaelämykset ovat ihan lähellä!

EU-osarahoitteisesta maaseutuohjelmasta on vuosina 2014-2020 myönnetty 81 miljoonan euron rahoitus matkailun kehittämiseen. Erilaisiin yritysten investointeihin on myönnetty 47 miljoonaa euroa ja hankkeisiin 34 miljoonaa. Matkailuyrityksiin käytetty raha on saanut liikkeelle myös yksityistä rahaa: 47 miljoonan euron tuella on saatu aikaan 180 miljoonan euron investoinnit, jotka merkitsevät työtä ja toimeentuloa alueen asukkaille.

Maaseutuohjelmasta rahoitettuja kohteita esitellään tänäkin kesänä Teesesuomessa.fi –sivustolla, jonne on koottu yli 300 uniikkia matkailukohdetta - salattuja helmiä  ja tunnetumpia timantteja. Anjalan kartano on yksi Kymenlaakson kohteista. Klikkaa itsesi sivustolle ja valitse alue, jonka kohteisiin haluat tutustua (linkki)!


Anjalan kartano on avoinna 3.7.-1.8.2021 päivittäin kello 12-18. Elokuun aukioloajoista ilmoitetaan myöhemmin. Alueella palvelee myös Makasiinikahvila. Lue lisää kartanosta ja katso elokuun puistokonserttien ajankohdat ja esiintyjät Ankkapurhan kulttuuripuiston nettisivuilta (linkki)!


Teksti ja kuvat: Saija Räty, KaakonKantri

Kuvateksti: Jenni Liikkanen luotsaa Ankkapurhan kulttuurisäätiötä.

Artikkeli on julkaistu 1.7.2021.

Ely
Leader Kaakkoisuomi
Maaseutu
Maaseuturahasto

KaakonKantri

KaakonKantri tiedottaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman tuloksista ja rahoitusmahdollisuuksista Kaakkois-Suomessa.

Lue rekisteriseloste
Lue saavutettavuusseloste

Ota yhteyttä

Toimisto:
c/o Leader Länsi-Saimaa ry
Raatimiehenkatu 18, 2. krs.
53100 Lappeenranta

Ota yhteyttä meihin