Työpajojen kehittämiskohteista tärkeimmäksi äänestettiin uudenlaiseen yrittäjyyteen kannustaminen. Toiseksi tuli yksinyrittäjyydestä yhteisyrittäjyyteen -muutoksen tukeminen ja kolmanneksi ilmastonmuutoksen huomioiminen.

Kaakkois-Suomi on muotia!

ELY-keskus järjesti tammikuun lopulla alueen Leader-ryhmien kanssa Älykkäät maaseudut 2.0. -webinaarin aiheesta Kaakkois-Suomen maaseutu vuonna 2030. Noin 120 hengen voimin paneuduttiin aiheeseen viimekesäistä webinaaria syvemmin ja näkökulmia tarkentaen.

Herättäviä puheenvuoroja kuultiin niin parikkalalais-punavuorelaiselta visionääriltä Jani Halmeelta kuin Takatalo & Tompurin panimoyrittäjältä Mikko Suur-Uskilta. Saadaanko maaseudulle muutosta muuttamalla ajattelua? 

Maaseudun kehittämisen rahastosta myönnetään tukea muun muassa tietämyksen siirtoon ja innovoinnin edistämiseen maaseudulla. Siitä hyvänä esimerkkinä tutustuttiin webinaarin aluksi rahaston avulla kehitettyihin kaakkoissuomalaisiin matkailukohteisiin. Maaseutuverkosto on luonut TeeSeSuomessa.fi-sivuston (linkki), jossa esitellään yli 300 kohdetta ympäri Suomen.

Virtuaalinen matkaopas Henri Niiranen KaakonKantri-tiedotushankkeesta esitteli sivuston ja esimerkkikohteet johdatuksena aamupäivän aiheeseen. Varmasti yhdelle jos toisellekin jäi aamun pikamatkailusta mieleen ainakin Kemppilän upea Myllykoski sekä luontonäyttämö Vahtivuori kekrijuhlineen. 

Yhdessä eteenpäin 

Maa- ja metsätalousministeriön kolmen asiantuntijan edustus toi kuulijoille tietoa uuden EU-maaseutuohjelmakauden eli CAP27 valmistelusta. Maaseutuylitarkastaja Marianne Selkäinaho kertoi yhdessä tekemisen tärkeydestä maaseudun kehittämisessä ja siitä, kuinka tulevaisuudessa ilmasto- ja ympäristötoimia korostetaan kaikessa toiminnassa.

Kaakkoissuomalaisia hän kiitteli erityisesti rohkeista hankkeista. Selkäinaho painotti tietoverkostoja ja niiden tärkeyttä monipaikkaisuuden mahdollistajana. Hänen kanssaan samoilla linjoilla oli johtava asiantuntija Juuso Kalliokoski yritysrahoituksen puheenvuorossa. Maaseudulle kaivataan sekä uusia toimialoja että uusia yrittäjiä.

Yritystuen piiriin halutaan lisää toimijoita - start-up-yritykset, omistajan- tai sukupolvenvaihdosvaiheessa olevat yrittäjät, osa-aikaiset yrittäjät sekä yksinyrittäjät. Näistä on keskusteltu, mutta lopullisia päätöksiä ei ole vielä tehty. Johtava asiantuntija Elina Auri esitteli saaristoasian neuvottelukunnan sekä saaristopolitiikan suuntaviivoja.
Vaikkei moni mielläkään Kymenlaaksoa tai Etelä-Karjalaa saaristoksi, niin täälläkin on saaristo-osakuntia eli kuntia, jotka täyttävät saaristolain mukaiset olosuhteet ja silloin alueelle voidaan maksaa mm. saaristolisiä. Kaakkois-Suomessa näitä kuntia ovat Parikkala, Ruokolahti, Taipalsaari, Kotka ja Pyhtää. 

Tarinan suuntaa voi muuttaa 

Työpajatyöskentelyn herättäjäksi oli kutsuttu valtakunnassakin mainetta niittänyt visionääri Jani Halme. Tämä parikkalalaissyntyinen journalisti oli päivän piristysruiske värikkäällä esityksellään. Tarinallistaminen on tämän päivän markkinointikeino. Tarina vetoaa, ja huomatkaa, että tarinan suuntaa voi muuttaa! Näin totesi Halme ja ehdotti tarinan muuttamista niin, että Kaakkois-Suomi onkin esimerkki elävästä maaseudusta – kaikkien ennusteiden vastaisesti. Sillä täällä osattiin hyödyntää uutta megatrendiä eli sitä, että paikallisuus on in.

Maailmalla ollaan nimittäin nykyään ylpeitä omista juurista ja halutaan tukea paikallista. BigMac häviää yhä useammin lähiburgerille ja Carlsberg paikkakunnan käsityöläisoluelle. Halme kehotti maakuntia yhdistämään vahvuuksiaan: Repovesi mukaan Saimaan kehittämiseen ja ruukkialueet käyttöön. Lisäksi on mietittävä, mitä palveluja kausiasukas tarvitsee ja haettava esimerkkiä terveysteknologiasta.

Ja sitten se tärkein: MARKKINOINTI. Se ei ole vapaaehtoista, vaan pakollinen menoerä siinä missä sähkö ja vesikin. On panostettava mittavaan markkinointiin ja toistoon.
- Siinä vaiheessa, kun itse alkaa jo kyllästyä markkinointiin, niin suuri yleisö alkaa vasta lämmetä, muistutti Halme.

Valtakunnan virallinen kylähullu Jukka Naukkarinen sekä Takatalo & Tompuri Breweryn panimoyrittäjä Mikko Suur-Uski kommentoivat Halmetta ja aihetta yrittäjän näkökulmasta. Naapurikateudesta pitäisi päästä eroon ja verkostoitua kaikkien edun edessä. Hoitaa tietoverkot kuntoon, jotta maalla voi asua ja yrittää. Huoli kaakkoissuomalaisen maaseudun tulevaisuudesta tuntui ainakin hetken olevan yhteinen, niin paljon keskustelua riitti.    

Vilkas ajatustenvaihto jatkui teematyöpajoissa, joissa pohdittiin maaseutuyrittäjyyttä, elinvoimaisia maaseutualueita sekä maa- ja metsätaloutta erityisesti kaakkoissuomalaisesta näkökulmasta. Työpajojen antia kerättiin ja esiteltiin kärki edellä ryhmittäin. Lopulta nämä kahdeksan kehittämisehdotusta äänestettiin tärkeysjärjestykseen ja ykköseksi nousi uudenlaiseen yrittäjyyteen kannustaminen. 


Kaakkois-Suomen alueellisen maaseutuohjelman työstö jatkuu seuraavaksi alustatyöskentelyllä, joka huipentuu teemakohtaisiin työpajoihin huhtikuun 13.-15. päivä. Lopullinen takaraja aluesuunnitelman jättämiselle on kesäkuun lopussa. 


Teksti: Marjukka Hermonen, asiantuntija, Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Kuva:
 Työpajojen kehittämiskohteista tärkeimmäksi äänestettiin uudenlaiseen yrittäjyyteen kannustaminen. Toiseksi tuli yksinyrittäjyydestä yhteisyrittäjyyteen -muutoksen tukeminen ja kolmanneksi ilmastonmuutoksen huomioiminen. (Kuvakaappaus Kaakkois-Suomen Älykkäät maaseudut 2.0 -tilaisuudesta.)
Kuva etusivulla: Parikkalainen visionääri Jani Halme johdatti osallistujia ajattelun muutokseen. (Yhdistelmä kuvakaappauksista Kaakkois-Suomen Älykkäät maaseudut 2.0 -tilaisuudesta.)

 

Ely
Leader Kaakkoisuomi
Maaseutu
Maaseuturahasto

KaakonKantri

KaakonKantri tiedottaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman tuloksista ja rahoitusmahdollisuuksista Kaakkois-Suomessa.

Lue rekisteriseloste
Lue saavutettavuusseloste

Ota yhteyttä

Toimisto:
c/o Leader Länsi-Saimaa ry
Raatimiehenkatu 18, 2. krs.
53100 Lappeenranta

Ota yhteyttä meihin