Kesäteatteri, museo, näkötorni, kuntoportaat, rukiin puintia, lukion ylioppilasjuhlat, luonnonsuojelualue, Miljoonasade, Club for Five ja nippu muita hyviä bändejä. Tätä kaikkea ja vielä paljon muuta mahtuu savitaipalelaisten olohuoneeseen Hakamäelle, joka vetää puoleensa myös kesäasukkaita ja muita ulkopaikkakuntalaisia.
Hakamäen museoalue perustettiin Savitaipaleen kirkonkylään 1950-luvulla. Museorakennuksia ovat esimerkiksi ruotusotamiehen torppa 1700-luvulta, 1800-luvulla savutuvaksi rakennettu päärakennus, tuulimylly, savusauna, aittoja ja riihi. Alueella on myös esiintymislava katsomoineen sekä 14 metriä korkea näkötorni, joka pystytettiin vuonna 2008. Mallina oli vanha, 1930-luvulla purettu torni.
Hakamäki tuli mukaan Erja Ruohion elämään Leader Länsi-Saimaan rahoittaman näkötornihankkeen myötä.
- Savitaipaleen kotiseutuyhdistys pyysi minua apuun projektin loppuvaiheessa papereita tekemään. Siitä sitten päädyinkin yhdistyksen sihteeriksi ja rahastonhoitajaksi, Ruohio kertaa.
Hän on pitkän linjan konkari maaseudun kehittämisprojekteissa. Ruohio oli nimittäin hanketoiminnassa mukana kotikylässään Säänjärvellä jo Leader-rahoituksen edeltäjän POMO+:n alkuaikoina vuonna 1998.
Mutta palataan takaisin Hakamäelle, jossa perinteinen Hakamäki-päivä ja kesäteatteriesitykset ovat saaneet rinnalleen kiinnostavia musiikkitapahtumia 2010-luvun aikana. Savitaipale soi -festivaali toi museoalueelle kuuman salsan ja svengaavan jazzin rytmit. Hakamäki piknik vetää vuodesta toiseen ihmisiä eväskoreineen nurmikolle nauttimaan musiikista ja kesästä.
- 20 vuotta sitten Hakamäellä ei järjestetty näin paljon tapahtumia. Nyt niitä on tullut nuoremmallekin väelle. Hakamäki piknik ja Savitaipale soi ovat lisänneet alueen tunnettuutta. Ennen tämä oli vain ulkomuseo, Ruohio pohtii.
Hakamäki ja entisaikojen opit elävät ajassa
Hakamäen käyttö on monipuolistunut alueella toteutettujen projektien myötä. Hakamäellä on paitsi rakennettu näkötorni, esiintymislava ja katsomo, myös järjestetty teemanäyttelyitä ja niihin liittyviä kursseja sekä työnäytöksiä.
- On kasvivärjätty lankoja ja leikattu sirpillä ruista ja puitu sitä riihessä. Mökkiläisiä oli paljon opettelemassa särentäaidan tekoa. Moni halusi tehdä sellaisen mökille, Ruohio kertoo.
Viime talvena hän veti Europaeus-pussukkakurssin, jossa ommeltiin kännykkäpusseja ja läppärikoteloita vanhoja kirjontamalleja hyödyntäen.
- Itselläni on ajatus, että kun entisaikojen opit tuodaan tähän päivään, ne kulkevat sukupolvien mukana.
Hoi, lehmikarja -hankkeessa jo vuosia sitten hankittu suuri teltta sai viime kesänä uudenlaisen tehtävän yhdistysten kokoontumistilana, kun sisätiloissa järjestettävät kokoukset jäivät pois koronapandemian takia. Sivuista avonainen tilava telttakatos mahdollisti kokoontumiset säältä suojassa, mutta turvallisesti ulkoilmassa. Myös esiintymislavalle katsomoineen löytyi viruksen takia, tai ansiosta, aivan uudenlainen käyttötarkoitus. Siellä järjestettiin Savitaipaleen lukion ylioppilasjuhla.
- Ihmiset tykkäsivät kovasti! Alueelle mahtuu paljon väkeä, kun koulun tilat ja juhlasalit ovat aina liian pieniä ylioppilasjuhlille, Ruohio hymyilee.
Savitaipaleen kotiseutuyhdistys on pyrkinyt kehittämään Hakamäkeä vuosien saatossa niin, että erilaisten tapahtumien järjestämiselle olisi mahdollisimman toimivat puitteet.
- Hakamäki on kesäisin varsin keskeinen paikka erilaisille kulttuuritapahtumille ja viime vuonna sen merkitys korostui, kun suosittiin ulkoilmatapahtumia. Monipuolinen musiikkitarjonta ja kaunis alue hyvine puitteineen on parasta mainosta Savitaipaleen kesälle, arvioi Savitaipaleen kunnan kulttuurisihteeri Helena Hjerppe.
Kotiseutuyhdistyksessä on ollut aika ajoin talkoolaisista pulaa, mutta alueen entistä parempi tunnettuus on tuonut apua tähän ongelmaan.
- Ihmiset ovat katsoneet, että alue kuuluu kaikille. Luulen, että siksi talkoisiin on helpompi saada ihmisiä mukaan, Ruohio iloitsee.
Katso lyhyt tunnelmavideo Hakamältä (linkki). Lisätietoa museoalueesta saat Savitaipaleen kunnan sivuilta (linkki) ja Outdoor active -retkeilyportaalista (linkki).
Teksti ja kuvat: Saija Räty, tiedottaja, KaakonKantri
Kuvateksti: Erja Ruohion pitkäjänteinen kotiseututyö huomioitiin joulukuussa 2020 Savitaipaleen Charlotta -palkinnolla.
Kuva etusivulla: Erja Ruohion taustalla on näkötorni, jonka Savitaipaleen kunnaninsinööri Jaakko Nopanen suunnitteli 1930-luvulla puretun tornin mallia mukaillen.
Juttu on julkaistu 28.1.2021.
