Yhteisöllinen asuminen yleistyy myös iäkkäiden keskuudessa. Yhteinen koti maalla -hanke selvittää, millaiset yhteisasumisen muodot soveltuvat maaseudun senioriasukkaille.
- Senioreiden yhteisasumiselle on tilausta. Pöhinä on tosi hyvä. Ikäihmiset ovat uteliaita asumismuodosta. Minulle on soiteltu, milloin yhteisöasuntoon voisi muuttaa, iloitsee projektipäällikkö Jaana Savolainen Yhteinen koti maalla -hankkeesta.
Hankkeessa selvitetään, millaisia tarpeita iäkkäillä on yhteisasumiselta ja miten näihin tarpeisiin voidaan maaseudulla vastata. Hankkeen pilottikohteisiin, Jamilahden kansanopistoon Haminassa ja Kuuselan alueelle Rautjärven Asemanseudulla, on tehty suunnitelmat yhteisöllisestä asumisesta. Hankkeen toteuttaa Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom yhteistyössä Työtehoseuran ja Saimaan ammattikorkeakoulun kanssa.
Jamilahden kansanopiston 1980-luvulla rakennetun oppilasasuntolan käyttö on vähentynyt, joten hankkeessa asuntolasta suunniteltiin iäkkäiden yhteisöllisen asumisen paikka. Asuntolaan voitaisiin rakentaa kymmenen iäkkäille soveltuvaa asuntoa, joissa kaikissa on invamitoitettu vessa ja suihku sekä pieni keittiö. Talossa on lisäksi isot yhteistilat kuten iso jumppa- ja tapahtumasali, sauna sekä molemmissa kerroksissa yhteinen keittiö ja oleskelutila.
Tilat suunnitellut arkkitehti Minna Kuusela Työtehoseurasta toivoo, että Jamilahdessa joskus asuu yhteen hitsautunut porukka, joka tekee yhdessä ruokaa ja hyödyntää opiston palveluita. Seniorit voisivat ruokailla opistolla, hyödyntää sen kurssi- ja tapahtumatarjontaa sekä käyttää opiston tiloja vaikka omissa juhlissaan
- Viiden vuoden päästä tämä voisi olla senioreiden ihana onnela. Tässä olisi elämää ja iloa. Seniorit pääsevät helposti meren rantaan ja voivat iloita upeasta ympäristöstä ja luonnosta, maalailee Kuusela.
Maaseudun palveluyrittäjät ovat notkeita ja asiakasystävällisiä
Yhteisöllinen asuminen kiinnostaa iäkkäitä ihmisiä. Jopa 30 % yli 65-vuotiaista on kiinnostunut jostain yhteisasumisen muodosta, kertoo projektipäällikkö Jaana Savolainen Socomista. Asumismuoto vähentää iäkkäiden yksinäisyyden ja turvattomuuden tunteita sekä siirtää tehostetun palveluasumisen piiriin joutumista.
Hankkeessa on selvitetty myös iäkkäiden palveluntarvetta sekä palvelujen saatavuutta maaseudulla.
- Ikäihmiset toivoivat erilaisia palveluita hierojasta kampaajaan ja siivouspalveluun. Lähes poikkeuksetta toivottiin myös, että joku koordinoisi asumisyhteisön toimintaa. Tämä koordinaattori tai ohjaaja voisi olla keittotaitoinen ja hän voisi järjestää tapahtumia ja matkoja, kertaa Savolainen hankkeen järjestämien työpajojen antia.
Seniorien suunnitelmissa yhteisasumisen koordinaattori voisi toimia myös kylätalkkarina tai tehdä kirjastotoimen töitä. Tällöin palkanmaksuvastuuta voidaan jakaa esimerkiksi kunnan ja kyläyhdistyksen kanssa.
Savolainen toteaa tyytyväisenä, että paikalliset yrittäjät ovat valmiita vastaamaan iäkkäiden palvelutarpeeseen.
- Työpajoissa tapaamamme yrittäjät ovat notkeita ja asiakasystävällisiä. Tarvittaessa he etsivät myös toisen yrittäjän vastaamaan iäkkään tarpeeseen, kertoo Savolainen.
Pilottikohteiden toimijat päättävät toteutetaanko suunnitelmat
Jamilahden kansanopistolle ja Rautjärven Kuuselan alueelle on hankkeessa tehty muutos- ja aluesuunnitelmat. Nyt pallo on heitetty pilottikohteiden toimijoille, Jamilahden opiston hallitukselle sekä Rautjärven kunnalle ja alueen kylä- ja eläkeläisyhdistyksille sekä vanhusneuvostolle. Ne päättävät, miten asiaa jatkossa viedään eteenpäin.
Savolainen toivoo, että hankkeen tekemiä muutos- ja aluesuunnitelmia hyödynnettäisiin.
- Suunnitelmat ovat realistiset ja tilausta senioriasumille on, uskoo Savolainen.
Jamilahden kansanopistossa oppilasasuntolan muutossuunnitelmaan suhtaudutaan kiinnostuksella.
- Opiskelijoiden ja iäkkäiden yhteisöasuminen on uudenlainen vaihtoehto. Olemme saaneet hankkeesta uusia ideoita sekä asiakkaiden näkökulmaa. Oppilasasuntolan tuleva käyttö tarkentuu tämän vuoden aikana, kertoo rehtori Sanna Gango.
Yhteinen koti maalla -hanketta toteuttaa Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy yhteistyössä Työtehoseuran ja Saimaan ammattikorkeakoulun kanssa. Työtehoseura on tehnyt pilottikohteiden alue- ja muutossuunnitelmat ja Saimia keskittyy palvelutarjontaan ja -konsepteihin. Kaakkois-Suomen ELY-keskus on rahoittanut hanketta maaseuturahastosta.
Kuvateksti: Haminalainen Oili Harjula (vas.) uskoo, että yhteisölliseen asumiseen on kiinnostusta iäkkäiden parissa."Toivoisin, että yhteisöasuminen lisääntyisi. Jos vanhukset jäävät asumaan yksin, niin elinpiiri helposti kapenee. Yhteinen toiminta ja juttuseura toisi turvaa ja seuraa. Jamilahden miljöö on niin hieno, että täällä olisi ihana asua", toteaa Haminan vanhusneuvostoon kuuluva Harjula.
Kuvassa myös Yhteinen koti maalla -projektipäällikkö Jaana Savolainen Socomista (kesk.) ja arkkitehti Minna Kuusela Työtehoseurasta (oik.)
Kuva etusivulla: Jaana Savolainen (vas.) ja Minna Kuusela kurkistelevat Jamilahden kansanopiston oppilasasuntolaan, jossa opiskelijoiden kanssa voi tulevaisuudessa asua myös senioreita.
Teksti ja kuvat: Terhi Ojanen, sisällöntuottaja, KaakonKantri
Julkaistu huhtikuussa 2018.
