Kaakkoissuomalaiset kansanedustajat tutustuivat alueen Leader-toimintaan Luumäen Kotkaniemessä 12. helmikuuta. Tapaamispaikkana toimi presidentti P. E. Svinhufvudin kotimuseo, joka aukeaa yleisölle toukokuussa.
Osallistujat saivat rautaisannoksen Leader-tietoa ja katsauksen kuluvan ohjelmakauden tunnusluvuista. Kaakkois-Suomen Leader-ryhmät ovat rahoittaneet 19 yrityksen investointi- tai kehittämistoimenpidettä ja kahdeksaa yritysryhmähanketta.
- Yrityksiä on rahoitettu monipuolisesti konepajasta kauppaan ja leipomosta panimoon. On hienoa, että yritykset ovat lähteneet myös yhteistyöhön. Nyt on käynnissä useita, vähintään kolmen yrityksen yhteishankkeita. Niissä yritykset suunnittelevat yhteisiä tuotteita ja palveluita ja tekevät markkinointiyhteistyötä, kertoi KaakonKantri-tiedotushankkeen sisällöntuottaja Terhi Ojanen.
Myös yleishyödyllisiä ja asukaslähtöisiä kehittämishankkeita on rahoitettu runsaasti.
Leader-toiminta alkoi Euroopan Unionissa vuonna 1991. Tällä hetkellä toiminnan piirissä on kaikkiaan 161 miljoonaa eurooppalaista.
- Suomeen Leader jalkautui vuonna 1996 ja maastamme tuli pian yksi Leader-toiminnan edelläkävijöistä, valaisi Leader Sepran toiminnanjohtaja Marjo Tolvanen.
Suomessa Leader-toiminnan ja 20 000 hankkeen avulla maaseudun palvelut ovat parantuneet ja asukkaiden kehittämisosaaminen on vahvistunut. Kuluvalla kaudella 2014-2020 Suomessa on tavoitteena 1700 työpaikkaa ja koko EU:n alueella 44 400.
Leader-ryhmien rahoituskehyksestä 20 prosenttia tulee alueen kunnilta asukasluvun mukaisessa suhteessa.
- Kunnat ovat tyytyväisiä Leader-toimintaan, sillä kunnan sijoittaman rahan lisäksi alueelle tulee yhteensä neljä kertaa enemmän rahaa EU:lta ja Suomen valtiolta. Leader Seprassa tehdyn tutkimuksen mukaan välilliset hyödyt toiminnastamme ovat vieläkin suuremmat: kunnan rahoitusosuuteen verrattuna Leader-hankkeista jää alueelle 11 kertaa enemmän rahaa, Tolvanen huomautti.
Asukkaiden osallistumista halutaan vahvistaa
EU:ssa halutaan vahvistaa kansalaisten osallistumista, joten Leader-toiminnan rooli voi tulevaisuudessa jopa korostua. Kaakkois-Suomen Leader-ryhmissä nähdään, että toiminnan kannalta olisi hyödyllistä, jos Suomessa siirryttäisiin tulevalla ohjelmakaudella 2021-2027 monirahastoiseen yhteisölähtöiseen kehittämiseen eli CLLD-malliin. Vastaava systeemi on käytössä jo useissa muissa EU-maissa ja tämä mahdollistaisi Leader-tyyppisen toiminnan myös kaupunkialueilla.
- Asukkaille tarjottaisiin asuinpaikasta riippumatta työvälineitä ja rahoitusta yritysten sekä yhteisön kehittämiseen, Tolvanen kuvaili.
Meneillään oleva maakuntauudistus tulee tavalla tai toisella vaikuttamaan myös Leader-toimintaan.
- Leader-ryhmillä on vahva kokemus paikallislähtöisestä kehittämisestä, joten Kaakkois-Suomen Leader-ryhmissä nähdään tärkeänä, että ryhmien edustajat pääsisivät mukaan maakuntauudistuksen valmisteluun, toiminnanjohtajat linjasivat.
Ryhmissä toivotaan, että kunnat sijoittaisivat Leaderiin jatkossakin rahaa suoraan, ei maakuntien kautta, ja kuntarahoituspäätökset tehtäisiin kerralla koko ohjelmakaudelle.
Kansanedustajista tilaisuuteen osallistuivat kotkalaiset Juho Eerola (ps.) ja Sirpa Paatero (sd.), kouvolalainen Markku Pakkanen (kesk.) ja lappeenrantalainen Ari Torniainen (kesk.). Kaakkois-Suomen Leader-ryhmistä oli mukana yhdistysten hallitusten jäseniä, toiminnanjohtajat sekä henkilökuntaa.
Lue lisää Kotkaniemen historiasta ja tulevaisuudesta KaakonKantrin hanketarinoista ja Kotkaniemen nettisivuilta. Leader-toimintaan voit tutustua tarkemmin Kaakkois-Suomen Leader-ryhmien nettisivuilla tai Leader Suomi -sivuilla.
Kuvakooste:
Vasen yläkulma: Kansanedustajat ja Leader-väki palaveerasivat Siperiaksi nimetyssä kokoustilassa Kotkaniemen yläkerrassa. Kuva: Saija Räty
Oikea yläkulma: Kotkaniemi-säätiön puheenjohtaja Hilkka Suoanttila kertoo kansanedustaja Markku Pakkaselle toukokuussa avautuvan P. E. Svinhufvudin kotimuseon värikkäistä vaiheista. Kuva: Terhi Ojanen.
Vasen alakulma: Kansanedustaja Sirpa Paatero, Kotkaniemi lentoon -hankkeen projektipäällikkö Heini Kähkönen (keskellä) ja Kotkaniemi-säätiön puheenjohtaja Hilkka Suoanttila (oikealla) keskustelevat Kotkaniemen aulassa. Kuva: Saija Räty
Oikea alakulma: Pehr Evind ja Ellen Svinhufvudin kotimuseon aukiolosta ja näyttelyiden ylläpidosta tulee vastaamaan Kotkaniemi-säätiö. Kuva: Saija Räty
Kuva edellisellä sivulla: Peruskorjatun museorakennuksen tilat kiinnostivat kansanedustajia ja Leader-yhdistysten toimijoita. Kuva: Terhi Ojanen.
Teksti: Saija Räty, tiedottaja, KaakonKantri
Julkaistu helmikuussa 2018.
