Yhä useammat metsänomistajat ovat iäkkäitä tai asuvat kaupungeissa, kaukana omistamistaan metsistä. Metsänhoito saattaa viivästyä tai jäädä tekemättä. Ikääntyminen vaikeuttaa myös päätöksentekoa metsän tulevista omistusjärjestelyistä.
- Monet metsänomistajat ovat vieraantuneet metsästä. Metsänhoitotyöt saattavat jäädä tekemättä kiinnostuksen puutteen tai kiireen takia eikä metsällä välttämättä ole kovin isoa taloudellista merkitystä palkkatöissä käyvälle metsänomistajalle, pohdiskelee projektipäällikkö Esa Lappalainen Suomen metsäkeskuksen Tietoinen metsänomistus -hankkeesta.
Lappalainen muistuttaa, että metsää tulee käyttää ja hyödyntää, jotta se säilyisi tuottavassa kunnossa. Mikäli metsänhoitotyöt tai omistukseen liittyvä lainsäädäntö tuntuvat vieraalta, apua löytyy metsänhoitoyhdistyksestä tai vaikkapa metsäkeskuksen asiantuntijoilta.
- Haluamme vähentää metsätilojen pirstoutumista ja parantaa yhteisomistustilojen päätöksentekokykyä. Tavoitteemme on, että omistajat tekevät harkittuja ja tietoisia päätöksiä metsänsä tulevaisuudesta, kiteyttää Esa Lappalainen.
Millainen on metsäsi tulevaisuus?
Tietoinen metsänomistus –hankkeen kohderyhmään kuuluvat Kaakkois-Suomen ja Etelä-Savon alueella metsää omistavien kuolinpesien ja yhtymien osakkaat sekä yli 60-vuotiaat metsänomistajat. Lappalainen rohkaisee metsänomistajia tekemään päätökset omistamansa metsän tulevaisuudesta jo elinaikanaan. Mikäli päätökset jäävät tekemättä, niiden tekeminen on kuolinpesälle vielä vaikeampaa.
- Kannattaa keskustella seuraavan sukupolven kanssa siitä, ketä metsänomistus aidosti kiinnostaa. Me asiantuntijat voimme auttaa. Usein löydämme hyvän ja toimivan ratkaisun kyselemällä ja keskustelemalla omistajan kanssa. Joskus on järkevin vaihtoehto myydä metsät ja jättää rahaa perinnöksi tai liittää metsät alueella toimivaan yhteismetsään. Neuvomme myös siinä, mikä olisi verotuksellisesti edullisin tapa siirtää omaisuutta, kertoo Lappalainen.
Metsäkeskuksen ammattilaiset voivat auttaa myös kuolinpesien purkamisessa, yhtymäosuuksien kaupassa ja yhteismetsien muodostamisessa.
- Voimme tehdä asiakkaalle mallin sukupolvenvaihdoksesta, mutta varsinaiset paperit ohjaamme tekemään asiakkaan oman pankin, metsänhoitoyhdistyksen tai muun tutun toimijan kanssa. Välitämme tietoa palvelun tarjoajista alueittain.
Vuoden 2018 elokuulle jatkuvan hankkeen yhteistyökumppaneita ovat metsänhoitoyhdistykset, metsäfirmat, maanmittauslaitos, ProAgria ja pankit. Hanke saa tukea Manner-Suomen maaseutuohjelmasta ELY-keskuksen kautta.
Tietoinen metsänomistus -hanke järjestää tiedotustilaisuuksia sekä Polvelta toiselle –metsänomistusmessuja pääkaupunkiseudulla ja toiminta-alueen kunnissa. Lappeenrannan maaseutumarkkinoilla sunnuntaina 11.9.2016 metsäkeskuksen asiantuntijoilta saa vinkkejä oman metsän omistusjärjestelyihin. Lue lisää.
Teksti ja kuvat: Terhi Ojanen, sisällöntuottaja, KaakonKantri
Kuvateksti: Esa Lappalainen Suomen metsäkeskuksesta toivoo, että metsänomistajat tekevät harkittuja päätöksiä metsänhoidosta ja metsän omistusjärjestelyistä
Julkaistu syyskuussa 2016.
