Olen Tanja Rautavirta, hankevetäjä ja uravalmentaja Iitistä. Viime vuodet olen työllistänyt itseni pääsääntöisesti hankkeilla, joista kaksi viimeistä (ESR-rahoitteista hanketta) olen vetänyt Leader Pohjois-Kymen Kasvulle Kouvolassa. Tänä keväänä olen saapumassa elämässäni taas yhteen risteykseen ja hankkeiden osalta on käynnissä loppukiri.

Poistotekstiilit – tulevaisuus – tärkeys – arvot – hiilineutraalius – hiilijalanjälki – hiilikädenjälki - kannattaa olla mukana! Näillä sanoilla toivotan sinut tervetulleeksi lukemaan muutaman ajatuksen Kierrätystä kyliin -hankkeen ja poistotekstiilien osalta menneestä vuodesta ja tulevasta.

Kuluva vuosi on ollut poikkeuksellinen. Etätyö, etäopiskelu, karanteenit, palvelujen rajoittaminen ja väliaikainen lopettaminen ovat olleet ja ovat arkipäivää. Covid-19 myötä tulleet rajoitukset ovat sekoittaneet monelta osin arkista toimintaa. Taustalla on kuitenkin ollut meidän jokaisen terveyden turvaaminen.

Nykyajan kulutustrendi suosii terveellistä, puhdasta ja luonnonmukaisesti tuotettua ruokaa ja luonnon raaka-aineita. Tämä on lisännyt luonnosta saatavien tuotteiden käyttöä ja kysyntää niin kotimaan markkinoilla kuin kansainvälisestikin.

Kulunut koronavuosi on kurittanut varsinkin kulttuuri- ja matkailualoilla toimivia tahoja. Kun yhtäkkiä matkailua rajoitettiin ja tapahtumien järjestäminen kävi hankalaksi, on monien pitänyt miettiä uusiksi omat työtavat ja tulonlähteet täysin uusiksi.

”Lähipalveluiden turvaaminen on suosittu tavoite, etenkin silloin, kun käydään keskustelua kuntien ja palveluiden tulevaisuudesta”. Kyseinen siteeraus on kuntaliiton julkaisusta (Kuopila, Nieminen 2014), jossa pohditaan mystistä lähipalvelun määritelmää. Olemme kaikki yhtä mieltä siitä, että nämä palvelut ovat tärkeitä, jopa välttämättömiä meille jokaiselle, asuimme sitten kaupungissa tai maaseudulla.

Tammikuussa laitettiin alulle Ruokahävikki kuriin Kaakkois-Suomen maaseudun ruokapalveluyrityksissä -hanke. Sen tavoitteena on Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan ruoka-alan yrittäjien tukeminen ympäristöystävällisen toiminnan vahvistamisessa.

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun ja Lab-ammattikorkeakoulun yhteinen Digiriihi-hanke alkoi syksyllä 2019 Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan alueella. Hankkeen tarkoituksena on löytää yhdessä maaseudun yrittäjien kanssa keinoja parantaa ja tehostaa liiketoimintaa hyödyntäen digitaalisia ratkaisuja ja alustataloutta. 

Suoritin keväällä korkeakouluharjoitteluni Leader Länsi-Saimaa -yhdistyksessä Lappeenrannassa. Opiskelen sosiologiaa, joka on yhteiskuntatiede. Sosiologian tutkimuskohteena on ihmisten keskinäinen vuorovaikutus, sosiaalinen toiminta yhteisöissä ja kokonaisten yhteiskuntien rakenteen ja toiminnan tutkimus, joten mielestäni Leader Länsi-Saimaa oli varsin oiva korkeakouluharjoittelupaikaksi.