• Etusivu
  • Blogi
  • Aasian markkinat saattavat yllättää luonnontuotealan yrittäjän
Kuvassa on blogin kirjoittaja Marjut Turtiainen.

Aasian markkinat saattavat yllättää luonnontuotealan yrittäjän

Nykyajan kulutustrendi suosii terveellistä, puhdasta ja luonnonmukaisesti tuotettua ruokaa ja luonnon raaka-aineita. Tämä on lisännyt luonnosta saatavien tuotteiden käyttöä ja kysyntää niin kotimaan markkinoilla kuin kansainvälisestikin.

Erityisesti kiinnostus metsämustikkaa kohtaan on kasvanut. Esimerkiksi jäädytettyjen metsämustikoiden vienti Suomesta Kiinaan on kasvanut tällä vuosituhannella voimakkaasti ollen parhaimmillaan yli kolme miljoonaa kiloa. 

Metsämustikkaa pidetään ns. superfoodina, joka on ravintokoostumukseltaan erinomainen ja sisältää runsaasti terveydelle edullisia flavonoideja, kuten antosyaaneja. Juuri antosyaanien arvioidaan vaikuttavan positiivisesti silmien terveyteen ja olevan yhteydessä alentuneeseen verenpainetaudin ja muiden sydän- ja verisuonisairauksien riskiin. Viljeltyyn pensasmustikkaan verrattuna metsämustikka sisältää antosyaaneja 3-4 kertaa enemmän.

Ei siis ole ihme, että moni suomalainen luonnontuotealan yritys on viime vuosina tähynnyt yhä enenevässä määrin kansainvälisille markkinoille. Tämä ei kuitenkaan ole aina sujunut ongelmitta ja vastaan on tullut monenlaisia yllätyksiä. Tämä käy ilmi yrityshaastatteluista, joita on tehty Luonnontuotealan rajat rikkova liiketoimintaekosysteemi -hankkeessa. Hankkeessa on haastateltu tämän vuoden aikana liki 30 luonnontuotealan yrittäjää ja lisäksi kymmentä muuta alan toimijaa. Haastatteluaineisto tulee täydentymään vielä noin 15 metsänomistajahaastattelulla.

Metsämustikkaa ei löytynyt tullin tuotelistoilta

Ongelmia näyttää tulleen vastaan erityisesti Aasian markkinoilla. Erityisesti Kiinassa säädökset ovat hyvin tiukkoja sen suhteen, mitä sinne ylipäänsä saa viedä. Eräs haastatelluista yrittäjistä kertoi, että muutama vuosi sitten hänen yrityksellään oli tarkoitus viedä maahan erilaisia metsämustikkatuotteita – mehua, kuivattuja marjoja ja marjajauheita.

Tämä osoittautui kuitenkin mahdottomaksi, koska metsämustikkaa ei löytynyt Kiinan tullin tuotelistoilta. Tämä tuli yrittäjälle täytenä yllätyksenä, sillä teollisuuteen metsämustikoiden vienti on ollut mahdollista jo pitempäänkin. Yrittäjän kohtaama yllätys johtui siitä, että Suomen viranomaiset eivät olleet hankkineet Kiinan viranomaisilta tuontilisenssiä, jonka turvin metsämustikkaa sisältäviä kuluttajatuotteita olisi voinut viedä maahan. Sittemmin asia on hoidettu kuntoon. 

Edellä kuvattu esimerkki kuvastaa osaltaan sitä sekavuutta, joka metsämustikan ja pensasmustikan välillä edelleen vallitsee. Tämä on sinänsä merkillistä, sillä metsämustikan imagoa on viime vuosina pyritty voimakkaasti nostamaan suhteessa pensasmustikkaan sen puhtauden ja parempien arvoainepitoisuuksien vuoksi. Totuus on kuitenkin se, että Aasian kuluttajamarkkinoilla metsämustikkaa ei vieläkään kunnolla tunneta ja villinä kasvava metsämustikka ja viljelty pensasmustikka luetaan usein samaan kategoriaan.

Huomionarvoista on kuitenkin se, että Aasiassa monia luonnontuotteita – niin myös metsämustikkaa – arvostetaan suuresti niiden terveydellisten ominaisuuksien vuoksi. Luonnontuotteilla katsotaan olevan jopa lääkinnällisiä vaikutuksia. Siksi lääke- ja terveystuotteiden valmistajat ostavat metsämustikkaa ja jopa metsämustikkamehun puristuksessa syntyvää ns. mäskiä ja valmistavat niistä erilaisia pitkälle jalostettuja tuotteita, joita myydään apteekeissa ja luontaistuotekaupoissa terveystietoisille asiakkaille.

Luomu ei ollutkaan myyntivaltti

Nykyisen terveyttä ja hyvinvointia suosivan trendin mukaisesti voisi luulla, että luomuleima tuotteen kyljessä olisi myyntivaltti. Asia ei kuitenkaan ole näin yksioikoinen, vaan luomu voi joskus olla kaupankäynnin hidaste tai jopa este. Tämän tuli huomaamaan yrittäjä, joka pyrki viemään erilaisia luonnonmarjoista valmistettuja luomutuotteita Kiinan markkinoille.

Kiinassa luomutuote on erityistuotekategoriaan menevä tuote, joka vaatii tuoterekisteröinnin ja kalliita tutkimuksia, jotka vientiyritys joutuu luonnollisesti maksamaan. Tähän prosessiin voi kulua aikaa kaksi, jopa kolmekin vuotta. Siksi tuotetta, joka meidän ja myös eurooppalaisen mittapuun mukaan on luomua, ei saa Kiinassa markkinoida luomutuotteena, jos edellä kuvattua rekisteröintiä ei ole tehty.

Tämän vuoksi Kiinan viennissä luomumerkki usein peitetään esimerkiksi tarralla, ja näin teki myös kyseinen yritys. Samaisen yrittäjän ihmetykseksi tuotteessa ei myöskään saa olla mainintaa, että siinä ei ole käytetty lisäaineita. Miksi näin on, siihen yrittäjä ei ole onnistunut saamaan tyhjentävää vastausta. Maalaisjärjellä ajateltuna kun voisi luulla, että tällainen tieto olisi kuluttajalle tärkeää.

Kiinan tiukat elintarvikemääräykset eivät aina ole tuotteeseen liittyviä, vaan voivat olla myös poliittisia. Haastatellun yrittäjän mielestä Kiinan markkinoille tähyävien kannattaa aina teettää ennakkoselvitys tuotteen vientikelpoisuudesta sikäläisen asiantuntijan avulla. Asiantuntijan apu on tarpeen monissa byrokraattisissa koukeroissa, muun muassa siinä, mitä tuote-etiketissä saa ja pitää lukea ja mitä taas ei saa sanoa.

Sikäläinen asiantuntija myös tuntee maan tavat ja kulttuurin, pystyy verkostoitumaan helpommin sekä voi toimia tulkkina ja välittäjänä liikeneuvotteluissa. Tästä kaikesta on eittämättä hyötyä, jotta vältyttäisiin kulttuurieroista ja kielimuurista aiheutuvilta epäselvyyksiltä.

Erilaiset ilmasto-olosuhteet

Aina asiantuntija-apukaan ei suojaa yritystä ongelmilta. Joskus ihmisten toiminta – tai toimimattomuus – kohdemaassa tai kohdemaan ilmasto-olosuhteet voivat aiheuttaa ongelmia ja päänvaivaa. Eräs yrittäjä kertoi, kuinka yritys oli toimittanut Etelä-Koreaan mittavan erän erilaisia kuivattuja luonnontuotteita. Kuivatuotteilla on yleensä kahden-kolmen vuoden säilyvyys, mutta se edellyttää asianmukaista säilytystä.

Maahantuoja ei kuitenkaan noudattanut varastointimääräyksiä, vaan säilytti tuotteita ulkovarastossa, jossa sekä ilmankosteus että lämpötila olivat hyvin korkeita. Tämän seurauksena lähes kaikki tuotteet pilaantuivat ja yritys joutui vetämään kaikki tuotteensa Etelä-Korean markkinoilta pois. Yrittäjän mielestä maine oli jo mennyt, kun pilaantuneita tuotteita oli ehditty markkinoida ja myydä yrityksen brändillä.

Myös Japanin ilmasto-olosuhteet ovat haasteellisia joidenkin luonnontuotevalmisteiden viennin kannalta. Esimerkiksi mustikka- ja puolukkamarmeladimakeisten vienti tyssäsi jo heti alkuunsa, kun näyte-erän perusteella tehdyt testit osoittivat, että marmeladin pinnalla oleva sokeri sulaa Japanin kuumankosteissa olosuhteissa. Samoin kävi hunajan tapauksessa, sillä hunajan pinnalle muodostui vaahtokerros eikä se siten täyttänyt laatuvaatimuksia.

Japanin kesä on hyvin kuuma (jopa +40 astetta) ja vaikka asunnoissa olisi ilmastointi, sitä ei yleensä pidetä jatkuvasti päällä. Siksi lämpötila voi nousta sisätiloissakin +35 asteeseen. Tämä puolestaan aiheuttaa haasteita elintarvikkeiden säilytykseen ja säilyvyyteen. Siksi suomalaisten luonnontuotealan yritysten, jotka tähyävät kansainvälisille markkinoille, tulee huomioida kaiken muun ohella myös se, millaiset sääolosuhteet kohdemaassa vallitsevat.

Edellä kuvatut esimerkit osoittavat, että tuotekehittelyssä riittää tekemistä ja myös siihen on tulevaisuudessa syytä panostaa. Oma lukunsa on vielä luonnontuotteiden vientiin liittyvä logistiikka, mikä tuli esille useammastakin haastattelusta. Jotkut tuotteet vaativat esimerkiksi logistisesti oikeanlaisen kylmäketjun ja jos se pettää, taloudelliset vahingot voivat nousta hyvinkin mittaviksi.


Luonnontuotealan rajat rikkova liiketoimintaekosysteemi on Pohjois-Karjalan ja Kaakkois-Suomen ELY-keskusten rahoittama hanke. Hanketta toteuttavat Itä-Suomen yliopiston metsätieteiden osasto ja kauppatieteiden laitos sekä Luonnonvarakeskus. Hankkeessa haetaan ratkaisuja muun muassa edellä kuvatun tyyppisiin ongelmiin kehittämällä liiketoimintaverkostoja. Lisätietoja hankkeesta: linkki


Kirjoittaja: Marjut Turtiainen, projektitutkija, metsätieteiden osasto, Itä-Suomen yliopisto (UEF)
Kuvaaja: Varpu Heiskanen, UEF

Juttu on julkaistu 14.12.2020.

Ely
Leader Kaakkoisuomi
Maaseutu
Maaseuturahasto

KaakonKantri

KaakonKantri tiedottaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman tuloksista ja rahoitusmahdollisuuksista Kaakkois-Suomessa.

Lue rekisteriseloste
Lue saavutettavuusseloste

Ota yhteyttä

Toimisto:
c/o Leader Länsi-Saimaa ry
Raatimiehenkatu 18, 2. krs.
53100 Lappeenranta

Ota yhteyttä meihin