”Lähipalveluiden turvaaminen on suosittu tavoite, etenkin silloin, kun käydään keskustelua kuntien ja palveluiden tulevaisuudesta”. Kyseinen siteeraus on kuntaliiton julkaisusta (Kuopila, Nieminen 2014), jossa pohditaan mystistä lähipalvelun määritelmää. Olemme kaikki yhtä mieltä siitä, että nämä palvelut ovat tärkeitä, jopa välttämättömiä meille jokaiselle, asuimme sitten kaupungissa tai maaseudulla.
Mutta mitä nämä palvelut tarkalleen ottaen ovat? Mitkä palvelut ovat niitä, joilla on eniten merkitystä arjen sujuvuudelle ja asuinviihtyvyydelle ja mitä ilman maaseutukunnat menettävät vetovoimansa?
Maaseudun Palvelupisteet -hankkeessa pureudutaan näihin kysymyksiin Luumäen, Rautjärven ja Taipalsaaren kuntien vakituisten- ja vapaa-ajan asukkaiden näkökulmasta. Hanke on käynnistetty Maaseuturahaston tuella toukokuussa 2020 ja hankkeen vetäjänä toimii Etelä-Karjalan liitto.
Hankkeessa testataan uudenlaista mallia tarjota palveluita lähellä, omassa kunnassa. Ideana on yhdistää eri palveluita tarjoavat toimijat (kunta, yhdistykset, yritykset) ja tarjota palveluita keskitetysti yhden pisteen kautta: jokaisessa hankkeessa mukana olevaan kuntaan rakennetaan yksi piste, johon kootaan palvelun tuottajien verkosto. Ideana on koota pisteeseen palveluita laidasta laitaan: tuotteiden tai palveluiden myyntiä, arjen sujuvuutta lisäävä parannus tai viihtyvyyttä lisäävä palvelu.
Hankkeen ensimmäisenä tehtävänä on ollut kartoittaa hankkeessa mukana olevien kuntien asukkaiden ja vapaa-ajan asukkaiden palvelutarvetta sekä tyytyväisyyttä tällä hetkellä omasta kunnasta löytyviin palveluihin. Palvelutarvetta ja tyytyväisyyttä kartoitettiin kyselyn avulla, joka toteutettiin kesä-heinäkuussa 2020. Kyselyyn saatiin liki 200 vastausta, joista 70 % vakituisten ja 30 % vapaa-ajan asukkaiden vastauksia. Kyselyn perusteella ylivoimaisesti käytetyin ja välttämättömimmäksi koettu lähipalvelu on päivittäistavarakauppa. Toiseksi eniten käytettiin erilaisia palveluita, kuten kahvilat, remonttiapu, kampaamo tai postin palvelu.
Kyselyssä kerättiin lisäksi vastaajien näkemyksiä siitä, mikä sellainen palvelu omasta kunnasta puuttuu, joka parantaisi omaa arkea ja asuinviihtyvyyttä. Tässä kysymyksessä eniten ääniä saivat liikkumisen mahdollistavat palvelut (henkilökuljetukset, joukkoliikenne), vapaa-ajan (liikunta, kulttuuri) palvelut, kattava posti- ja pakettipalveluiden verkosto sekä mahdollisuudet monipuoliseen kierrättämiseen. Vapaa-ajan asukkaiden näkökulmasta korostui viestinnän tarve: parannustoiveena oli saada paremmin tietoa tarjolla olevista palveluista tai vaikka kesätapahtumista. Seuraavaksi hankkeessa lähdetään rakentamaan palvelutuottajaverkostoja ja startataan kuntakohtaisten palvelupisteiden kehitystyö.
Palvelun tarpeellisuus tai välttämättömyys määrittyy palvelun käyttäjän mukaan. Lapsiperheet tarvitsevat erilaisia palveluita kuin eläkeläinen tai kunnassa kesäisin asuva mökkiläinen. Kun puhumme lähipalveluista, rajaudumme helposti ajattelemaan kuntaa ainoana palveluiden mahdollistajana. Maaseudun palvelupisteet hankkeessa tavoitteena on muuttaa tätä näkemystä ja kokeilla uudenlaista lähestymistapaa palveluiden tarjoamiseksi maaseutukunnissa.
Kirjoittaja: Eini Arponen, Maaseudun Palvelupisteet -hanke, Etelä-Karjalan liitto
Kuvaaja: Saija Räty, tiedottaja, KaakonKantri
Teksti on julkaistu 27.8.2020
