KaakonKantri on Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen ja Leader-yhdistysten yhteinen tiedotuskanava.

Valokuitu on tietoliikenteen moottoritie

Kun Kouvolan Valkealassa toimiva yrittäjä Esa Vigren muutti muutama vuosi sitten mökilleen asumaan, törmäsi hän tökkiviin tietoliikenneyhteyksiin.
- Langattoman yhteydet olivat huonot. Edes puhelimella ei saanut aina yhteyttä, hän muistelee.

 Isot operaattorit eivät suostuneet toimittamaan Vigrenille kiinteitä yhteyksiä, mutta apu löytyi toukokuussa 2010 perustetusta osuuskunta Kymijoen Kyläkuidusta, jonka hallituksen puheenjohtaja Vigren on. Nyt sekä Vigrenin Valkealassa sijaitseva vapaa-ajanasunto että marjatila ovat molemmat kytketty osuuskunnan valokuituverkkoon.
- Valokuituyhteys on toimintavarma ja nopeudet tulevat kaupantekijäisinä, hän kuvailee.

Kuituverkkoon liittyminen on tuonut työskentelyyn mielekkyyttä, kun nettiyhteyden toimiminen tai toimimattomuus ei enää aseta rajoitteita.
- En luota langattomiin yhteyksiin. Ihmisillä on taipumus tehdä samoja asioita samaan aikaan, ja mitä enemmän langattomassa verkossa on samaan aikaan käyttäjiä, sitä huonommin se toimii, Vigren tietää.

Kymijoen Kyläkuidun toimitusjohtaja Jarno Laitinen kertoo, että tutkimusten mukaan kymmenen prosentin lisäys laajakaistan levinneisyydessä on lisännyt bruttokansantuotetta jopa puolitoista prosenttia. 
- Toimintamme tarkoituksena on varmistaa maaseudun elinvoimaisuus rakentamalla parhaat tietoliikenneyhteydet, Laitinen sanoo.

Kouvolan ja Iitin haja-asutusalueilla operoivan osuuskunnan taustalla on vuonna 2008 käynnistynyt valtakunnallinen Laajakaista 2015 – hanke, jonka tarkoituksena on taata kaikille suomalaisille sadan megan valokuituyhteys vähintään kahden kilometrin päähän kotoa. Ajatuksena on varmistaa valtion tuen turvin nopeiden tietoliikenneyhteyksien saatavuus alueilla, joille kaupalliset toimijat eivät todennäköisesti lähde laajakaistayhteyksiä rakentamaan. 

Maaseuturahastosta tukea kylien liityntäverkkoihin

Kymijoen Kyläkuidulle osa rahoituksesta tulee viestintävirastolta, osa kunnista, osa liittyjiltä ja osa lainoituksella. Myös Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus myönsi osuuskunnalle hankerahaa maaseudun kehittämisohjelman edellisellä ohjelmakaudella 2007-2013.  Tämän yleishyödyllisen investointituen turvin osuuskunta on pystynyt viemään valokuidun vieläkin lähemmäksi käyttäjiä rakentamalla myös pienempiä kylien liityntäverkkoja, jotka eivät olleet valtion laajakaistahankkeen piirissä. Joulukuun alkupuolella Kymijoen Kyläkuitu saavutti merkittävän rajapyykin.
- Aloitimme rakentamisen vuonna 2012 ja juuri äskettäin tuli täyteen tuhat kilometriä rakennettua laajakaistaverkkoa, Laitinen huomauttaa.

Kouvolan ja Iitin maaseudun asukkaat ja yrittäjät ovat ottaneet valokuidun hyvin omakseen. Yli tuhat asiakasta on jo päässyt surffailemaan tiedon valtateille valokuitukaapeleita pitkin. Sopimuksiakin on solmittu pitkälti yli kahden tuhannen. Miksi sitten valokuitu on tulevaisuuden väylä?
- Internet-nopeudet kasvavat 50 prosenttia vuodessa eli 57-kertaisiksi kymmenessä vuodessa, Jarno Laitinen tietää.

Kymmenen vuoden kuluttua tarvetta on siis liittymille, joiden nopeus on 600 megabittiä sekunnissa, kun nyt tullaan toimeen kymmenen megan liittymillä. Laitisella on omakohtaisia kokemuksia siitä, kuinka tarve suuremmalle tiedonsiirtokapasiteetille kasvaa.
- Lapset eivät enää katso oikeastaan mitään suoraan televisiosta, vaan kaikki ohjelmat streemataan netistä. Aiemmalla ADSL-yhteydellä siihen meni kaikki kaistatila. Yhteyden vaihduttua valokuituun koko asiaa ei ole enää tarvinnut edes ajatella, hän kuvailee.

Teksti ja kuva: Saija Räty, tiedottaja, KaakonKantri

Kuva: Jarno Laitinen kertoo, että valokuituyhteydet kiinnostavat haja-asutusalueilla. 

 

Ely
Leader Kaakkoisuomi
Maaseutu
Maaseuturahasto

KaakonKantri

KaakonKantri tiedottaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman tuloksista ja rahoitusmahdollisuuksista Kaakkois-Suomessa.

Ota yhteyttä

Toimisto:
Leader Länsi-Saimaa ry
Raatimiehenkatu 18, 2. krs.
53100 Lappeenranta

Ota yhteyttä meihin