Luomuviljaa viedään maailmalle

Luomuviljelyn suosio on viime vuosina kasvanut nopeasti. Etenkin luomukauraa viedään paljon myös ulkomaille. Viljelijät etsivät vaihtoehtoisia kanavia viljan markkinointiin.

Yhä useammat viljelijät siirtyvät luomutuotantoon, sillä se on tavanomaista viljelyä kannattavampaa taloudellisesti. Vuonna 2016 peltopintalasta oli 10,6 % luomussa tai siirtymässä luomuun.
- Luomuviljelijöiden määrä kasvaa lähitulevaisuudessa. Yhtälö on selvä, sillä tavanomaisen viljan hinta junnaa alhaalla, mutta tuotantopanosten eli lannoitteiden, kasvinsuojeluaineiden, koneiden ja polttoaineiden hinta kasvaa kaiken aikaa, tietää kouvolalainen luomuviljelijä Sami Kuoppamäki.

Häntä komppaa tutkijaopettaja Petri Niemi, joka työskentelee Lappeenrannan teknillisen yliopiston Luomuviljan ketjut vientikuntoon -hankkeessa.
- Viimeisten kymmenen vuoden aikana luomutilojen yrittäjätulo on noussut suhteessa paljon paremmaksi kuin tavanomaisten tilojen. Myös luomutilojen keskipinta-ala on tavanomaisia tiloja suurempi, kiteyttää Niemi.

Osuuskunta säästää viljelijän kustannuksia ja tuo sadolle paremman hinnan
Sami Kuoppamäki edustaa vuonna 2012 perustettua osuuskuntaa, Kymen Luomua, joka markkinoi jäsentensä maataloustuotteita ja hankkii yhdessä siemeniä ja luomukelpoisia lannoitteita. Osuuskunnassa on jäseniä ympäri Suomen.
- Perustimme osuuskunnan, jotta luomuviljelijät saavat tuotteensa paremmin myytyä ja jotta teollisuus löytää hajallaan sijaitsevat luomutoimittajat, muistelee Kuoppamäki.  

Osuuskunnan kautta viljelijät saavat myytyä viljansa helpommin ja usein parempaan hintaan. Lisäksi he saavat säästöä tuotantopanosten yhteisostoissa. Osuuskunta mahdollistaa myös verkostoitumisen ja osaamisen kasvattamisen.
- Ostajat ovat hirmu tyytyväisiä, että voivat tilata haluamansa erän yhteen numeroon soittamalla. He ovat valmiita maksamaan myös siitä, että osuuskunta huolehtii viljelijöiden täyttävän sopimusvelvoitteensa, kertoo Kuoppamäki.

Kymen Luomu välittää erityisesti luomukauraa. Sen lisäksi osuuskunnan jäsenet myyvät mallasohraa ja -vehnää, leipävehnää, härkäpapua, hernettä ja ruista. Merkittäviä asiakkaita ovat Helsingin Mylly ja Fazer.
- Suomalainen luomuvilja on kysyttyä maailmalla. Tärkeää on jalostaa viljaa, sillä mitä pidemmälle jalostettuja viljatuotteet ovat, sen pidemmälle niitä kannattaa viedä, muistuttaa Niemi.

Toimiva tuotantoketju helpottaa luomuviljan matkaa maailmalle
Kuoppamäen mukaan Kymen Luomu on tällä hetkellä liian riippuvainen yhdestä kasvista eli kaurasta. Sen takia toimintaa kehitetään ja vaihtoehtoisia myyntikanavia etsitään. 
- Haluamme tuottaa niitä tuotteita, joita kuluttajat haluavat ja joita teollisuus tarvitsee. Muutoksiin on hyvä varautua etukäteen, sillä äkkimuutoksia on viljelyssä vaikea tehdä, pohdiskelee Kuoppamäki.

Luomuviljan matkaa maailma markkinoille pyrkii helpottamaan Luomuviljan ketjut vientikuntoon -hanke. Sen tavoitteena on saada luomuviljelijöiden ja tuotteen jalostajien välinen tuotantoketju toimimaan paremmin ja sujuvammin.
- Haluamme tietää, mitä jalostajat haluavat ja selvittää voidaanko nykyisiä toimintatapoja kehittää. Toimiva tuotantoketju voi tuoda luomuviljelijöille uusia vaihtoehtoja ja uusia vientikanavia tuotteille, kertoo Niemi.  

Niemi korostaa, että koko toimitusketjun tiloilta jalostajien kautta kauppaan ja vientiin on oltava korkealaatuinen, joustava, toimintavarma ja kustannustehokas. Toimivan tuotantoketjun yksi osa voi olla viljelijöiden muodostama osuuskunta, mutta muitakin vaihtoehtoja voi olla.


Luomuviljan ketjut vientikuntoon -hankkeen tavoitteena on saada luomuviljelijöiden ja tuotteen jalostajien tuotantoketju toimimaan paremmin ja sujuvammin. Samalla etsitään uusia mahdollisuuksia luomutuotteiden vientiin. Hankkeen rahoitus tulee maaseuturahastosta Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen kautta ja sitä toteuttaa Lappeenrannan teknillinen yliopisto.


Kuvateksti: Luomuviljelijä Sami Kuoppamäki kertoo, että luomutuotannon kannattavuuteen vaikuttavat luonnon olosuhteet meillä ja maailmalla. ”Kysyntä vaihtelee tosi paljon. Jos Saksassa tulee spelttikato, hinta nousee ja spelttiä kysytään Suomesta. Jos Saksan sato on hyvä, suomalainen speltti kiinnostaa vain suomalaisia.”
Etusivun kuva: Petri Niemi Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta toteaa, että pitkälle jalostettujen viljatuotteiden vienti on kannattavampaa kuin jalostamattoman viljan.
Teksti ja kuvat: Terhi Ojanen, sisällöntuottaja, KaakonKantri

Ely
Leader Kaakkoisuomi
Maaseutu
Maaseuturahasto

KaakonKantri on Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen ja Leader-yhdistysten yhteinen tiedotuskanava.

KaakonKantri

KaakonKantri tiedottaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman tuloksista ja rahoitusmahdollisuuksista Kaakkois-Suomessa.

Ota yhteyttä

Toimisto:
Leader Länsi-Saimaa ry
Kipparinkatu 1, 53900 Lappeenranta

Ota yhteyttä meihin