Vilja kuivuu biolämmöllä

Lemiläisen maanviljelijän Hannu Kuntun uusittu kuivuri kuivaa viljat tehokkaasti ja edullisemmin kuin ennen. Kuivurin kylkeen nousi hakkeella toimiva biolämpölaitos.

Kuntun kasvinviljelytila Lemin Kaamanniemen kylällä on ollut samalla suvulla jo vuodesta 1772. Kunttu on viljellyt tilaa vuodesta 1993. Tuotantosuunta vaihtui kolme vuotta sitten maidontuotannosta kasvinviljelyyn. Lisätuloa viljelijä saa koneurakoinnista ja satunnaisista panostajan töistä.
- Tänä vuonna viljelyssä on ollut vain ohraa ja kauraa. Ensi vuonna on tarkoitus jatkaa öljykasvien ja härkäpavun viljelemistä, suunnittelee Kunttu.

Muutama vuosi sitten Kunttu totesi, että uusi kuivuri on pakko hankkia. 170 hehtaarin tilalle, jossa peltomaata on vuokramaineen yli 150 hehtaaria, vanha vaunukuivuri oli hidas ja tehoton.

Biolämpölaitos toimii hakkeella ja esipuhdistajan jätteellä

Tämän syksyn viljat on kuivattu uudessa Antin kuivurissa, jota lämmittää Aritermin lämpökeskus. Lämmönlähteenä ei ole enää öljy vaan omasta metsästä saatu hake sekä kuivurin esipuhdistajan jäte.
- Aion vielä hankkia lietsoon asennettavan roskaleikkurin, jonka avulla polttoon menevät viimeisetkin roskat, naurahtaa Kunttu.

Jo ensimmäisenä syksynä biolämpölaitos on osoittanut toimivuutensa. Kunttu on hankintaan erittäin tyytyväinen.  
- Laskeskelin, että yhdellä hakekuutiolla kuivaa noin kymmenen kuutiota viljaa. Miusta se on yllättävän vähän. Kuivatuskustannukset ovat nyt olleet vain 30 % öljyn kustannuksista.

Vaikka biolämpö säästää kustannuksia, Kunttu myöntää, että ilman ELY-keskuksen tukea hän tuskin olisi rakentanut biolämpölaitosta. Rakentaminen oli niin iso kertainvestointi. Hän sai lämpölaitoksen rakentamiseen 40 % avustusta ja kuivuriin 25 % avustuksen.

Uusi kuivuri mahdollistaa kuivaamisen myös muille

Kuivuri on pitkälle automatisoitu, joten tarvittaessa valvonnan ja säätöjen teon voi hoitaa vaikka puimurin pukilta puhelimen avulla. Erityisen tyytyväinen Kunttu on kuivurin tehokkuuteen, joka on märkänä syksynä tullut hyvin esille.
- Vaikka viljan kosteus on saattanut tänä syksyä olla 30 %, on kuorma mennyt kuivurista läpi noin seitsemässä tunnissa. Entiseen kuivuriin verrattuna saan samassa ajassa kuivattua neljä kertaa enemmän viljaa.

Normaalina vuonna hän uskoo kuivurin vetävän noin 120 kuutiota vuorokaudessa. Se mahdollistaa kuivaamisen myös muille.
- Tänä syksynä on neljä tilaa kysynyt, voisivatko he vuokrata kuivausaikaa. Pienten säätöongelmien takia en ole vielä kuivannut muille, mutta ensi vuonna saatan kuivata muiden viljaa jopa enemmän kuin omaani, uskoo Kunttu.   

Sateinen syksy on viivästyttänyt puinteja Kaakkois-Suomessa neljästä viiteen viikkoa. Lokakuun alkupuolella Kunttu oli saanut puitua viimeiset ohrat, mutta kauran puinnin onnistuminen oli vielä epävarmaa. Huonot kelit vaikuttivat myös siihen, että syysrapsin ja rukiin kylväminen ei onnistunut. Mies on kuitenkin tyytyväinen, että koneet toimivat eikä enää tarvitse huolehtia, miten viljan saa kuivattua.


Kuivuri-investointiin voi saada avustusta 25 % kustannuksista ja yhteiskäytössä olevalle kuivurille 30 %. Uusiutuvaa energia hyödyntävään biolämpölaitoksen rakentamiseen avustusta voi saada 40 %. Rahoituspäätös perustuu kustannusarvioon tai laskennallisiin yksikkökustannuksiin. Näiden lisäksi viljelijä voi saada kuivurin osuudelle korkotukilainaa. Lue lisää maatalouden investointituista.


Kuvateksti: Hannu Kunttu teetti ELY-keskuksen tukihakemukset ProAgrian neuvojilla. ”Mieluummin maksan niille, jotka osaavat. Hinta on kuitenkin niin minimaalinen.”
Teksti ja kuvat: Terhi Ojanen, sisällöntuottaja, KaakonKantri

Ely
Leader Kaakkoisuomi
Maaseutu
Maaseuturahasto

KaakonKantri on Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen ja Leader-yhdistysten yhteinen tiedotuskanava.

KaakonKantri

KaakonKantri tiedottaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman tuloksista ja rahoitusmahdollisuuksista Kaakkois-Suomessa.

Ota yhteyttä

Toimisto:
Leader Länsi-Saimaa ry
Kipparinkatu 1, 53900 Lappeenranta

Ota yhteyttä meihin