Paratiisin puutarha elää ja voi hyvin

Maaseudun sivistysliitto kartoitti ITE-taitailijoita ja loi Parikkalan patsaspuistolle tulevaisuutta maaseutuohjelman tuella.

-Tosi outoa, mutta kiitos, lukee Parikkalan patsaspuiston vieraskirjassa englanniksi.

Merkintä on ystävänpäivältä, ja kuvaa hyvin edesmenneen ITE-taiteilijan Veijo Rönkkösen puutarhan henkeä. Tunnelma on yhtä aikaa omituinen, kaunis ja vähän pelottavakin, mutta jättää kävijälle levollisen mielen. Moni vierailija on luonnehtinut patsaspuistoa paratiisiksi. 

Itseoppinut eli ITE-taiteilija Veijo Rönkkönen teki ensimmäiset betonipatsaat omalle pihalleen Parikkalan Koitsanlahteen 1960-luvulla. Viidenkymmenen vuoden aikana Kuutostien ja Karjalan radan välissä sijaitsevalle pihamaalle kertyi yli viisisataa patsasta ja jotakuinkin saman verran eri kasvilajeja. Puutarha ja veistokset ovatkin ainutlaatuinen kokonaisuus, jota käy katsomassa vuosittain kymmeniä tuhansia kävijöitä, mikä tekee paikasta Suomen ja Pohjoismaiden tunnetuimman ITE-kohteen. 

Huoli huomisesta

Kun taiteilija siirtyi pääsiäisenä 2010 ajasta iäisyyteen, heräsi huoli patsaspuiston tulevaisuudesta.

-Puisto oli yhden kesän ilman hoitoa, jolloin alkoi tulla risua, roskaa ja rikkaruohoa, kuvailee kulttuurituottaja Raija Kallioinen Maaseudun sivistysliitosta MSL:sta.

Monien vaiheiden jälkeen paratiisin puutarhalle löytyi Suomessa harvinainen mesenaatti, kun teollisuusneuvos Reino Uusitalo osti myynnissä olleen kohteen ja pyysi MSL:sta asiantuntija-apua patsaspuiston hoitoon. 

Maaseudun sivistysliitto käynnistikin helmikuussa 2011 projektin, jonka tarkoituksena oli rakentaa toimintamalli puiston tulevaisuuden turvaamiseksi sekä muun muassa kunnostaa patsaita. Lähes samanaikaisesti MSL aloitti myös ITE Kaakossa –hankkeen, jossa kartoitettiin ja dokumentoitiin Kaakkois-Suomen itseoppineet nykykansantaiteilijat. Molemmat projektit saivat rahoitusta Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta, ITE Kaakossa Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen kautta ja Patsaspuisto-hanke Etelä-Karjalan Kärki-LEADER ry:stä.

-ITE Kaakossa -hankkeessa meillä oli ammattivalokuvaajat kentällä. Kuvia oli esillä näyttelyissä sekä painetussa julkaisussa, Kallioinen kertoo.

Hankkeen aikana syntyi digitaalinen ITE-tietokanta, joten kartoituksen tulokset jäivät jälkipolville kansalliseksi kulttuuriperinnöksi sekä tutkijoille arkistomateriaaliksi.

Silta eteenpäin

Lappeenrantalainen taiteilija, graafinen suunnittelija Kimmo Heikkilä työskenteli kartoittajana ITE Kaakossa –projektissa, mutta huomasi pian sotkeutuneensa myös patsaspuiston asioihin.

-Siinäkin hankkeessa tuli kaikenlaisia hommia, hän naurahtaa.

Patsaspuistolle perustettiin kannatusyhdistys ja ajatuksena oli, että yhdistysväki pystyisi talkoovoimin huolehtimaan puistosta ja turvaamaan sen aukiolon yleisölle. Käytännössä kuvio osoittautui hankalaksi, koska aktiivijäsenet asuivat ympäri Suomea.

ITE-taiteilijoita kartoittaessaan Heikkilä tutustui kuvataiteilija Atte Pajuun. 

-Ruvettiin miettimään, että meillä olisi tieto-taitoa hoitaa koko puisto ja tarjota tuotteita matkailijoille, Heikkilä kertoo.

Tilanne vaati nopeita ratkaisuja ja miehet ryhtyivät Parikkalan patsaspuiston pehtooreiksi. He hoitavat puutarhaa, nettisivuja ja markkinointia, kunnostavat patsaita ja kehittävät oheistuotteita myyntiin. Esimerkiksi viime joulun alla Heikkilä ja Paju julkaisivat Itse väritetty elämä –värityskirjan, josta tulikin varsinainen lahjahitti. Kirja huomioitiin myös Etelä-Karjalan liiton Ainaskii sata –kampanjassa, joka nostaa esille ilahduttavia tekoja maakunnasta.

-Patsaspuisto-hanke teki tehtävänsä. Taiteilijan kuoleman jälkeen puistolle rakentui silta eteenpäin, Raija Kallioinen kuvailee.

Kehittämistyö Veijo Rönkkösen perinnön ja ITE-taiteen parissa jatkuu. Yhteistyö Parikkalan yrittäjienkin välillä orastaa lupaavasti. Kimmo Heikkilä uskoo, että Koitsanlahdesta voi syntyä vielä oikea kulttuurikylä.

-Puisto on valmis, suosittu matkailukohde. Kun puhalletaan yhteen hiileen, saadaan puistokävijät viipymään Parikkalassa pidemmän aikaa, hän sanoo.

Maaseudun sivistysliitto puolestaan aikoo jatkaa ITE-taiteilijoiden etsimistä.

-Meillä on puolet Suomesta vielä kartoittamatta, kuten Savo, Pirkanmaa ja ruotsinkieliset rannikkoalueet, Kallioinen huomauttaa.

Teksti ja kuvat: Saija Räty, tiedottaja, www.kaakonkantri.fi / Juttu on julkaistu ensimmäisen kerran osoitteessa www.maaseutu.fi.

Sivun kuva: Yli kahdensadan veistoksen joogatarha Parikkalan patsaspuistossa on vaikuttava teos.

Pieni kuva edellisellä sivulla: Pehtoorit yhteiskuvassa. Atte Paju (vas.) ja Kimmo Heikkilä poseeraavat Veijo Rönkkösen omakuvan kanssa.

Ely
Leader Kaakkoisuomi
Maaseutu
Maaseuturahasto

KaakonKantri on Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen ja Leader-yhdistysten yhteinen tiedotuskanava.

KaakonKantri

KaakonKantri tiedottaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman tuloksista ja rahoitusmahdollisuuksista Kaakkois-Suomessa.

Ota yhteyttä

Toimisto:
Leader Länsi-Saimaa ry
Kipparinkatu 1, 53900 Lappeenranta

Ota yhteyttä meihin