KaakonKantri on Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen ja Leader-yhdistysten yhteinen tiedotuskanava.

Onpa ilmoja pidellyt – ilmastonmuutos puhutti Kotkassa

Ilmaston lämpeneminen on todellinen, pitkälti ihmisen toiminnasta johtuva ongelma maapallolla. Mutta me kaikki voimme kantaa kortemme kekoon ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Tämä oli tärkein sanoma Kymenlaakson maaseutufoorumissa, joka järjestettiin maanantaina 9. huhtikuuta Kotkassa.

Merikeskus Vellamon auditorio oli lähes täynnä, kun 13. Kymenlaakson maaseutufoorumi käynnistyi Euroopan parlamentin varapuhemiehen Heidi Hautalan videotervehdyksellä. Hän toi esille näkökulman, joka usein unohdetaan ilmastonmuutoksesta puhuttaessa. Ilmansaasteet paitsi kiihdyttävät ilmaston lämpenemistä, ovat myös valtava terveyshaitta maailmanlaajuisesti. Niinpä ilmansaasteiden vähentämiseen liittyvät toimet hyödyttävät myös kansanterveyttä ja tuovat suuria säästöjä hoitokustannusten alenemisen muodossa. 

Ilmaston lämpeneminen on fakta 

YLE:n tv-meteorologi Joonas Koskela tarjoili yleisölle tiukan faktapaketin ilmastonmuutoksesta ja sen tutkimuksesta.
- Suomen keskilämpötila on noussut kaksi astetta 1800-luvun puolivälistä tähän päivään. Jos tulee yksi tai kaksi kylmää talvea, ei se tarkoita sitä, että ilmastonmuutos olisi hidastunut. Termisen talven alkaminen on siirtynyt myöhemmäksi, hän muistutti.
1900-luvun puolivälin jälkeisenä aikana maapallon ilmastojärjestelmän kaikissa osissa on havaittu muutoksia. 
- Ilmakehän hiilidioksidimäärä on noussut niin nopeasti, että on vaikea väittää, ettei se olisi ihmisen aiheuttamaa, Koskela huomautti.

Ilmaston ja merten lämpenemisen seurauksena valtamerten pinta nousi vuosien 1901-2010 välillä keskimäärin 19 senttimetriä. Merten pinta tulee edelleen kohoamaan, mihin tulee rantavaltioissa varautua.
Suomessa varsinkin talvilämpötilat kohoavat. Vettä sataa aiempaa enemmän ja kesällä rankkasateet lisääntyvät. Talvisen lumipeitteen aika lyhenee ja pilvisyys lisääntyy, mikä merkitsee yhä pimeämpiä talvia.

Sitoumuksia synkistelyn sijaan

Ilmastonmuutoksen sävyttämä tulevaisuus vaikuttaa karulta, mutta synkkyyteen ei kannata vaipua. Ilmaston lämpenemisen ja ympäristön saastumisen estämiseksi tehdään jo paljon, ja ihan jokainen voi omilla pienilläkin teoilla vaikuttaa asiaan.
Esimerkiksi Suomessa kehitetty kestävän kehityksen yhteiskuntasopimus on herättänyt maailmalla paljon kiinnostusta. Sitoumus2050.fi on konkreettinen työkalu, jonka avulla eri organisaatiot, yritykset ja yksityiset henkilöt voivat tarkastella omia kulutustottumuksiaan ja sitoutua toimimaan ympäristöystävällisemmin.
- Sitoumuksia on tehty jo lähes 1700. Kuusi toimialaa, kuten meriteollisuus ja kaupan liitto, ovat antaneet sitoumuksen, kertoi projektisuunnittelija Riina Pursiainen valtioneuvoston kansliasta.
Oma hiilijalanjälki kannattaakin käydä laskemassa sivuston Kestävät elämäntavat –testillä ja tutkia, millaiset pienetkin teot auttavat jalanjäljen kutistamisessa.

Todellisia tekoja Kymenlaaksossa

Kymenlaaksossa sekä yritykset että kunnat ovat olleet hereillä kestävän kehityksen suhteen. Kotkamills on hieno esimerkki siitä, kuinka 1870-luvulta saakka toiminut metsäteollisuuden alan suuryritys on elänyt ajassa ja oivaltanut kestävän kehityksen tarjoamat bisnesmahdollisuudet. Muovittomat, kierrätettävät kuluttajapakkauskartongit ovat tehtaan uusin innovaatio. 
- Tuote kiinnostaa valtavasti. Ajoitus osuu nappiin, kuvaili Kotkamillsin teknisen asiakaspalvelutiimin päällikkö Eveliina Lukkarinen.
Yrityksen The Game Changer –kuppi pääsi 12 parhaan tuotteen joukkoon suuressa maailmanlaajuisessa Nextgen cup –kilpailussa, jolla haettiin tulevaisuuden ympäristöystävällisiä kuppiratkaisuja muun muassa pikaruokaketjuille ja kahviloille. Samassa kilpailussa menestyi myös Pyhtäällä toimiva Colombier Group.

Kotkalaiset lukiolaiset sekä muu yleisö sai seminaarissa tilaisuuden tentata Kymenlaakson liiton ja kuntien edustajia ilmastonmuutoksen hillitsemisestä. Kymenlaakson maakuntaohjelmaan on kirjattu tavoite, jonka mukaan Kymenlaakso on hiilineutraali vuoteen 2040 mennessä.
- Ei tavoitella sitä, etteikö tulisi ollenkaan päästöjä. Mutta päästöt ovat enintään yhtä paljon kuin se, mitä pystytään sitomaan hiilinieluilla, kuvaili tavoitetta maakuntaliiton ympäristösuunnittelija Anna-Riikka Karhunen.

Pyhtään kunnassa suositaan paikallisesti tuotettua kalaa ja etsitään keinoja vähentää muovin käyttöä. Virolahdella kunnan autokalusto kulkee biokaasulla, jota käytetään myös suurimpien rakennusten lämmittämiseen. Haminassa on juuri valmistunut puupohjaiseen polttoaineeseen pohjautuva lämpölaitos ja kaupungin satamaan rakennetaan vastaanottoterminaalia nesteytetylle, ympäristöystävälliselle LNG-kaasulle, jota käytetään laivojen polttoaineena.
- Yleensä ilmastonmuutoksen torjumiseksi löytyy tapa, joka on myös taloudellisesti kannattava. Aina löytyy ilmaston kannalta parempi vaihtoehto. Ja mitä valistuneempia kuluttajat ovat, sitä myöten tuotantokin muuttuu, muistutti Haminan kaupunginjohtaja Hannu Muhonen.


Kymenlaakson maaseutufoorumin järjestivät Leader Sepra, Pohjois-Kymen Kasvu ja Kaakkois-Suomen ELY-keskus yhteistyökumppaneineen. Osaan foorumin esityksistä voit tutustua täällä.


Kuvakooste: 
Vasen yläkulma: Kymenlaakson jäte Oy:n viestintäpäällikkö Anne Sironen kertoi, että Suomi ja Kymenlaakso ovat lähes kokonaan luopuneet jätteiden sijoittamisesta kaatopaikoille. Etelä-Suomen Merikalastajain Liitto ry:n toiminnanjohtaja Teemu Tast muistutti, että kalastuksella ravinteet vähenevät Itämerestä. 
Oikea yläkulma: Valtioneuvoston kanslian projektisuunnittelija Riina Pursiainen kannusti testaamaan omien elintapojen hiilijalanjäljen Sitoumus2050-nettisivuilla.
Vasen alakulma: Kotkamillsin teknisen asiakaspalvelutiimin päällikkö Eveliina Lukkarinen on ilahtunut siitä, että pienetkin kotimaiset toimijat haluavat siirtyä ympäristöystävällisiin pakkausmateriaaleihin.
Oikea alakulma: YLE:n tv-meteorologi Joonas Koskela on kotoisin Kotkasta. Kymenlaakson maaseutuseminaarin juonsi kotkalainen Henni Kiri.

Kuva etusivulla: Ilmastopaneelissa lukiolaisten ja muun yleisön tentattavana olivat Kymenlaakson liiton ympäristösuunnittelija Anna-Riikka Karhunen (vas.) ja kunnanjohtajat Jouni Eho (Pyhtää), Hannu Muhonen (Haminan kaupunki) ja Osmo Havuaho (Virolahti). Taustalla Leader Sepran hankekoordinaattori Kirsi Pohjankoski.

Teksti: Saija Räty, tiedottaja, KaakonKantri
Kuvaaja: Henri Niiranen, sisällöntuottaja, KaakonKantri

 

Ely
Leader Kaakkoisuomi
Maaseutu
Maaseuturahasto

KaakonKantri

KaakonKantri tiedottaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman tuloksista ja rahoitusmahdollisuuksista Kaakkois-Suomessa.

Ota yhteyttä

Toimisto:
Leader Länsi-Saimaa ry
Raatimiehenkatu 18, 2. krs.
53100 Lappeenranta

Ota yhteyttä meihin