Maltti metsänhoidossa on valtti vesienhoidossa

Saappaat tallaavat Suurisuota Kouvolan Saaramaanjärven valuma-alueella. Saavumme Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n projektipäällikkö Miina Fagerlundin ja Suomen metsäkeskuksen luonnonhoidon asiantuntija Tiina Karjalaisen kanssa ojan päähän kaivetun altaan reunalle.

- Tähän on tehty tämmöinen laskeutusallas. Ojitustoimenpiteiden jälkeen parin vuoden ajan ojavesien mukana lähtee liikkeelle kiintoainesta ja laskeutusaltaan tavoite on hidastaa ojavesien virtausta niin, että kiintoaines laskeutuu altaan pohjalle, eikä päädy lähialueen vesistöihin, selittää Tiina altaan toimintaperiaatetta.

Laskeutusaltaasta eteenpäin vanhaa ojaa ei ole uuden ojitustoimenpiteen yhteydessä perattu auki laisinkaan. Näin altaasta eteenpäin lähtevä vesi suodattuu vielä pintavaluntana pohjakasvillisuuden, kuten sammaleiden läpi, joka omalta osaltaan tehostaa veden puhdistumista ennen sen päätymistä itse vesistöön, tässä tapauksessa Saaramaanjärveen.

Miina ja Tiina työskentelevät Maltti metsänhoidossa – valtti vesienhoidossa -hankkeessa. Hankkeen tavoitteena on tuoda nykyaikaiset vesiensuojelumenetelmät pysyväksi osaksi metsätaloustoimenpiteitä ja näin ehkäistä Kaakkois-Suomen lähes luonnontilaisten vesistöjen tilan heikkeneminen.

Vesistön tilan heikkenemisellä on ikäviä ja monitahoisia seurauksia. Moni alkuperäislaji voi olla vaarassa hävitä ja tilalle saattaa alkaa ilmestyä ei-toivottua lajistoa. Tällaisia ovat esimerkiksi uimarin iholle ruskean kerroksen muodostava limalevä tai rehevöitymisen seurauksena runsastuva sinilevä. Vesistön tilan heikentyessä myös rantatonttien arvo voi laskea.
- Metsätaloudessa kuormitus on yleensä varsin vähäistä hajakuormitusta ja kiintoaine on yleensä se pahin ongelma. Se liettää rantaa ja tuntuu pehmeältä jalkojen alla uimaan lähtiessä, Miina kuvailee.

Yhtenä hankkeen toimenpiteenä laaditaankin herkkien vesistöjen alueille vesiensuojelun yleissuunnitelmia. Suunnitelmien on tarkoitus olla eräänlaisia ohjekirjoja, jotka sisältävät alueellisia suosituksia metsätaloustoimenpiteiden vesiensuojeluun. Yleissuunnitelmat tulevat olemaan mm. metsänomistajien käytettävissä metsänkäsittelypäätöksiä tehdessä.

Tietoa ja vuorovaikutusta teemailloissa

Eräänä hankkeen toimenpiteenä järjestettiin myös Saaramaan- ja Kyynelmysjärvien vesiensuojelun teemailta Mäntylän kylätalolla Kouvolassa. Paikalle kokoontui parisenkymmentä aiheesta kiinnostunutta lähialueen maanomistajaa kuulemaan infoa ja ottamaan vinkkejä vesiensuojelun huomiointiin. Vesistöjen tilan muutokset olivat herättäneet huolestuneisuutta maanomistajien keskuudessa. Moni oli tehnyt havainnon veden värin tummumisesta aikaisempaan verrattuna.
- Jos on vaikka ottanut vettä astiaan, niin jonkun ajan kuluttua on ollut möhnää astian pohjalla, kuului eräs kommentti.

Järvien hyvinvointi tuntui olevan kaikille paikalle saapuneille tärkeä asia. Maanomistajat kertoivat huolehtineensa vesistön tilasta mm. suorittamalla hoitokalastusta. Tyytyväisin mielin he totesivat toimenpiteiden ansiosta ahventen koon kasvaneen.

Yleisestä tummumisesta huolimatta järvien todettiin voivan toistaiseksi hyvin. Vesiensuojelun huomiointi koettiin kuitenkin tärkeäksi ja ajankohtaiseksi asiaksi, jotta herkkien järvien tila myös säilyisi hyvänä, eikä keikahtaisi enää nyt jo havaitusta tummumisesta huonompaan suuntaan.

Pienien asioiden huomiointi parantaa lopputulosta

- Halutaan korostaa sitä, että metsänomistajat saavat harjoittaa metsätaloutta niin kuin ennenkin, mutta olisi hyvä, että sitten kun tekee niitä toimenpiteitä, niin ottaa ne pienet asiat huomioon, joilla voi sitä lopputulosta parantaa, Tiina pohtii.

Tällaisia asioita voivat olla vaikkapa kivennäismailla riittävän suojavyöhykkeen jättäminen lähellä herkkiä vesistöjä suoritettavien metsätaloustoimenpiteiden yhteydessä, tai kunnostusojituksen tarveharkinta etenkin kasvupaikkatyypiltään karummilla turvemailla.
- Se on maanomistajankin edun mukaista, ettei turhaa ojitusta tehdä. Ojittaminen kuitenkin maksaa ja jos puustosta ei saa vastaavaa tuottoa, niin se ei ole kannattavaa. Turhaa ojittamista välttämällä vältetään myös vesistöille aiheutuvaa kuormitusta, Miina toteaa.


Hanke järjestää seuraavan vesiensuojelun teemaillan Ruokolahdella Savonkaidan ja Riitjärven alueella 30.10.2018. Tilaisuuteen ovat tervetulleita kaikki alueen metsän- ja vesialueen omistajat, ranta-asukkaat ja mökkiläiset. Lisätietoa löydät hankkeen verkkosivuilta


Teksti: Henri Niiranen, sisällöntuottaja, KaakonKantri
Kuva: Miina Fagerlund (vas.) ja Tiina Karjalainen työskentelevät metsätalouden vesiensuojelun parissa. Kuvaaja: Henri Niiranen
Etusivun kuva: Vesiensuojelusta kiinnostuneet maanomistajat tutustuivat laskeutusaltaan toimintaperiaatteeseen Saaramaanjärven valuma-alueella. Kuvaaja: Miina Fagerlund

 

Ely
Leader Kaakkoisuomi
Maaseutu
Maaseuturahasto

KaakonKantri on Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen ja Leader-yhdistysten yhteinen tiedotuskanava.

KaakonKantri

KaakonKantri tiedottaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman tuloksista ja rahoitusmahdollisuuksista Kaakkois-Suomessa.

Ota yhteyttä

Toimisto:
Leader Länsi-Saimaa ry
Kipparinkatu 1, 53900 Lappeenranta

Ota yhteyttä meihin