Sepramarkkinat jatkavat satoja vuosia vanhaa perinnettä

Virolahti oli Suomessa ensimmäisten joukossa, kun lähdettiin solmimaan ystävyyskuntasopimuksia Viron kanssa 1980-luvun lopulla.
- Olimme heti liikkeellä. Täällä on jokin ihana pohjavire, joka on säilynyt erosta ja neuvostoajasta huolimatta, kuvailee Sepramarkkinoiden uudistamishankkeen vetäjä Siru Ahopelto.

Tuo pohjavire juontaa juurensa Suomen ja Viron rannikoiden väliseen, jopa 700 vuotta vanhaan kauppaperinteeseen, seprakauppaan.
- Viron rannikolla on aika huonot olosuhteet kalastamiseen, koska rannikko on matala. Suomessa saarelaiset puolestaan olivat kovia kalastamaan, mutta karuilla ja kivisillä saarilla ei voinut harjoittaa maanviljelystä. Kun suomalaiset ja virolaiset aikoinaan kohtasivat, huomasivat he, että tässähän voisi tehdä vaihtokauppaa, Ahopelto kertoo.
Kun suomalaiset ja virolaiset alkoivat käydä keskenään kauppaa, tutustuivat he toisiinsa ja kiinteitä kauppasuhteita muodostui sekä sukujen että ystävien välille. Sepra-sana tuleekin viron sanasta sõber, joka tarkoittaa ystävää. 

Suomalaiset kulkivat Suomenlahden yli Viroon kaupoille kaksi kertaa vuodessa, keväällä ja syksyllä.
- Siihen liittyi myös ilonpitoa, kuten juhlia, markkinoita, tanssia, laulua ja teatteria, Ahopelto huomauttaa.
Seprakauppa oli vilkkaimmillaan 1800-luvulla, mutta alkoi hiipua 1800-luvun lopulla. Perinne katkesi toiseen maailmansotaan - ei lopullisesti, mutta vuosikymmeniksi.

Seprakaupan uusi aika

Baltian maiden uuden kansallisen heräämisen aikana 1980-1990-lukujen vaihteessa alettiin muistella muiden perinteiden ohessa seprakauppaa, joka haluttiin elvyttää.
- Ensimmäiset sodan jälkeiset Sepramarkkinat järjestettiin Viron Mahussa ja Kundassa vuonna 2000, seuraavat kahden vuoden kuluttua Suomessa Virolahden Klamilassa. Perinteeksi tuli järjestää markkinat kahden vuoden välein vuorotellen kummassakin maassa, Siru Ahopelto kertoo.

Kipinä oli syttynyt, mutta Suomessa Sepramarkkinat jäivät paikalliseksi tapahtumaksi, jota ei juurikaan tunnettu laajemmalla alueella. Viime vuoden lopussa Pro Kelkkaniemi ry käynnisti Leader Sepran rahoittaman hankkeen, jonka tarkoituksena on uudistaa markkinoiden ohjelmallista sisältöä.
-  Kymenlaakson rannikolla tehdään ja on aina tehty yhteistyötä Viron kanssa. Hankkeessa haluamme edistää kulttuurivaihtoa rakentamalla tapahtuman kulttuuriohjelmaa yhdessä virolaisten kanssa.

Heinäkuun 7.-8. päivänä Klamilan satamassa järjestettävillä Sepramarkkinoilla nähdään hankkeen hedelmänä muun muassa pienoisnäytelmä, joka kertoo suomalaisen kalastajan Heikin ja virolaisen talontytön Marin rakkaustarinan. Näytelmä vie ajassa yli sata vuotta taakse päin vuosiin 1917-1918.
- Ajankohta valittiin siksi, että juhlistamme näytelmällä myös molempien maiden satavuotisen itsenäisyyden historiaa, Ahopelto sanoo.

Tapahtuman ohjelmatarjonta nojaa vahvasti paitsi virolaiseen, myös kymenlaaksolaiseen osaamiseen. 
- Lavalla nähdään sellainen paikallinen helmi kuin Äijäkanteleet. Myös näyttelijät ovat paikallisia ja Kaakon Kamarimusiikki järjestää markkinoille oheisohjelmaa, Ahopelto mainitsee.
Viron ystävyysseurat ovat osana tapahtuman laajaa yhteistyöverkostoa.
- Menetetyillä ulkosaarilla on vahvaa kotiseututyötä. Heille on ollut ilon aihe, että sepraperinne on saanut voimaa tästä hankkeesta.

Nuoret seprat ovat mukana markkinahumussa

Siru Ahopelto on hankevetäjänä toisessakin Viron ja Kymenlaakson rannikon vuorovaikutukseen liittyvässä projektissa, Kehitysyhtiö Interfin Ltd Oy:n hallinnoimassa Nuoret Seprat –hankkeessa. Kolmevuotinen hanke käynnistyi vuoden 2017 alussa ja myös sen tarkoituksena on vahvistaa sekä uudistaa seprakaupasta alkunsa saaneita siteitä.
- Järjestämme hankkeen aikana useita leirejä eri teemoilla. Ensimmäinen oli purjehdusleiri Haminassa viime kesänä.

Sepramarkkinoiden kanssa samaan aikaan on nuorten kulttuurileiri Harjun oppimiskeskuksessa. Osallistujat ovat mukana markkinajärjestelyissä ja pääsevät myös esiintymään. Heinäkuun lopulla on vuorossa seikkailuleiri Virossa. Leirien ilmoittautumisaikaa on jatkettu lauantaihin 30.6. saakka. (Linkki ilmoittautumislomakkeeseen.)


Lähteitä seprakaupasta: 

  • Turun yliopiston tiedote 4.11.2009 Raimo Juhani Päiviön väitöskirjasta "Mikä tappoi seprakaupan. Suomalaisten ja virolaisten harjoittamasta vaihto- eli seprakaupasta, sen hiipumisesta 1800-luvun lopulta ensimmäiseen maailmansotaan ja sen loppumisesta 1920- ja 1930-luvuilla."
  • Kristiina Heikkosen artikkeli "Silakkaa ja ystävyyttä" Tuglas-seuran nettisivuilla www.tuglas.fi.
  • Seprakauppa-artikkeli Saaristolaismuseon nettisivuilla www.saaristolaismuseo.fi

Kuvakooste:
Ylärivin kuvat: Edellisten Sepramarkkinoiden tunnelmaa Viron Kundasta vuodelta 2016. Kuvat: Reti Kokk
Vasen alakulma: Näyttelijät harjoittelevat kohtausta, jossa pääpari Mari ja Heikki ottavat napakasti yhteen ja Taarasti joutuu erotuomariksi. Näytelmä esitetään Sepramarkkinoilla Klamilan satamassa 7.-8.7.2018. Kuva: Siru Ahopelto
Oikea alakulma: Nuoret Seprat -hankkeen purjehdusleiriläiset matkalla Haminan Vuohisaareen. Kuva: Tuija Avela
Etusivun kuva: Yleisöä Sepramarkkinoilta Viron Kundasta vuonna 2016. Kuva: Reti Kokk
Teksti: Saija Räty, tiedottaja, KaakonKantri

Juttu on julkaistu heinäkuussa 2018.

Ely
Leader Kaakkoisuomi
Maaseutu
Maaseuturahasto

KaakonKantri on Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen ja Leader-yhdistysten yhteinen tiedotuskanava.

KaakonKantri

KaakonKantri tiedottaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman tuloksista ja rahoitusmahdollisuuksista Kaakkois-Suomessa.

Ota yhteyttä

Toimisto:
Leader Länsi-Saimaa ry
Kipparinkatu 1, 53900 Lappeenranta

Ota yhteyttä meihin