Elämme ihmiskunnan historian jännittävintä aikaa

Lähivuosikymmeninä yhteiskunnassa tapahtuu suuria muutoksia. Välimatkan merkitys katoaa ja luontoympäristöstä aletaan kilpailla. Myös metsien hyödyntäminen monipuolistuu. Maaseudun ja kylien tulevaisuutta pohdittiin Kymenlaakson maaseutufoorumissa. 

- Maaseudun tulevaisuus näyttää aika hyvältä. Suomen ruoka on maailman puhtainta. Meillä on turvallista, puhdasta ja hiljaista. Näitä pitää osata myydä ja markkinoida, sanoi MTK:n elinkeinojohtaja Marko Mäki-Hakola.
Metsien merkitys korostuu tulevaisuudessa.
- Kaikki mikä on muovista, voidaan tehdä myös puusta. Se avaa puulle merkittäviä käyttömahdollisuuksia, Mäki-Hakola innosti. 

Metsäkeskuksen aluekehityksen asiantuntija Seppo Repo muistutti, että metsällä on paljon muutakin kuin puun tuotannollista arvoa.
- 99 % meidän metsistä on luomua, joten luomusertifiointi voi tuoda tulevaisuudessa lisäarvoa luonnontuotteille, Repo kertoi.
Tulevaisuuden ansaintamuoto voi olla myös maisemavuokraus. Se on metsänomistajan ja vapaa-ajan asukkaan tai matkailuyrittäjän välinen sopimus siitä, että metsäalue jätetään määräajaksi hakkuiden ulkopuolelle tai hakkuut tehdään maiseman huomioon ottavalla tavalla. 

Välimatkat menettävät merkityksensä

Tulevaisuustutkija Ilkka Halavan mukaan muun muassa robotisaation, automatisaation, tekoälyn ja koneoppimisen kehityksen myötä koko yhteiskunta muuttuu lähitulevaisuudessa paljon. Muutoksessa hän näkee paljon mahdollisuuksia.
- Elämme murrosaikaa. Seuraavat 20 vuotta ovat ihmiskunnan historian jännittävimmät, Halava hehkutti. 
Halavan mukaan maantieteellisen etäisyydellä ei ole tulevaisuudessa enää merkitystä. Tavarat ja palvelut tulevat ihmisten luo nopeasti ja edullisesti. Hän ennakoi myös, että kaupungistumisen vauhti vähenee ja ihmiset alkavat kilpailla luontoympäristöstä. 

Kyläterveisiä tapahtumassa kuultiin Iitin Vuolenkoskelta, joka valittiin vuonna 2014 vuoden valtakunnalliseksi kyläksi. Vasta muutaman vuoden kylässä asunut Ilkka Ruokonen kertoi vaikuttuneensa 500 asukkaan kylän yhteishengestä ja ihmisten osallistumisesta. 
- On erittäin motivoivaa asua kyläyhteisössä. Esimerkiksi Vanhojen vetopelien vetokisoihin osallistuu sata talkoolaista ja järjestelyissä on mukana kylän kaikki parikymmentä yhdistystä, hän ihmetteli. 

Yhteistyö ja aktiivisuus palkittiin

Maaseutufoorumin päätteeksi Kymenlaakson liitto ja Kymenlaakson Kylät ry palkitsivat vuoden 2018 maakunnallisen kylän, maaseututoimijan ja kylätoiminnan tiennäyttäjän. 
Vuoden kyläksi valittiin haminalainen Kannusjärvi-Kitula. Palkitsemisperusteissa korostettiin kylän yhteishenkeä ja aktiivisuutta, jonka ansiosta kylälle on rakennettu valokuituverkko ensimmäisenä Etelä-Kymenlaaksossa. Sen ansiosta Kannusjärven kyläkoululla on aloitettu teknologiavälitteinen opetus.

Kylätoiminnan tiennäyttäjänä palkittiin Heli Varjakoski Virolahden Klamilasta. Aktiivisen kylän puuhanainen on mukana lähes kaikessa, mitä kylällä tapahtuu. Hän sai kiitosta myös siitä, että aikaa on riittänyt yhteiseen asiaan ruuhkavuosista ja yrittäjyydestä huolimatta. 
Vuoden maaseututoimijana palkittiin neuvonnan ammattilainen ja maaseutuyritysten auttaja Jukka Ikonen, joka on tehnyt työuransa ProAgriassa.
- On ollut ilo tehdä työtä ihmisten kanssa, kun vuorovaikutus on aitoa, kiteytti Ikonen.
Sekä Varjakoski että Ikonen saivat kylätoiminnan hopeiset ansiomerkit.


Kymenlaakson 12. Maaseutufoorumi järjestettiin 14.4.2018 Kuusankoskitalolla. Tilaisuuden järjestelyssä ovat mukana Kymenlaakson Leader-ryhmät, Kymenlaakson Kylät ry, Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Kymenlaakson kesäyliopisto sekä MTK-Kaakkois-Suomi. 


Kuvakooste: 
Vasen yläkulma: Tulevaisuustutkija Ilkka Halava
Oikea yläkulma: Ilkka Ruokonen keskustelee tapahtuman juontaneen Kuppari-Hannan (Piia Kleimola) kanssa.
Vasen alakulma: Kymenlaakson liitto ja Kymenlaakson kylät palkitsivat vuoden kylänä Kannusjärvi-Kitulan. Palkinnon vastaanottivat Katja Suikkanen (oik.) ja Esa Kujanpää. Kylätoiminnan tiennäyttäjänä palkittiin Heli Varjakoski Klamilan kylästä ja vuoden maaseututoimijana Jukka Ikonen (vas.).
Oikea alakulma: Tietokoneen ääressä Kirsi Pohjankoski Leader Seprasta ja Seppo Repo Metsäkeskuksesta. Kuppari-Hannalle humoraaliset hoitokeinot ovat tutumpia kuin tietotekniikka.
Kuva etusivulla: MTK:n elinkeinojohtaja Marko Mäki-Hakola
Teksti: Terhi Ojanen, sisällöntuottaja, KaakonKantri
Kuvat ja kuvatekstit: Saija Räty, tiedottaja, KaakonKantri

 

Ely
Leader Kaakkoisuomi
Maaseutu
Maaseuturahasto

KaakonKantri on Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen ja Leader-yhdistysten yhteinen tiedotuskanava.

KaakonKantri

KaakonKantri tiedottaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman tuloksista ja rahoitusmahdollisuuksista Kaakkois-Suomessa.

Ota yhteyttä

Toimisto:
Leader Länsi-Saimaa ry
Kipparinkatu 1, 53900 Lappeenranta

Ota yhteyttä meihin