Järviruo’on korjuu ja käyttö voi elättää ihmisiä myös Suomessa

Urajärven jäällä Iitin Lyöttilässä korjataan järviruokoa. Aiemmin jätteenä pidetystä materiaalista tehdään ruokokattoa, aidanteita tai sitä hyödynnetään puutarhoissa tai eristeenä.

Aurinkoisena helmikuisena pakkaspäivänä Urajärven jäälle on kokoontunut parikymmentä ihmistä seuraamaan, miten iittiläinen Vesa Soikkeli niittää järviruokoa. Soikkeli vetää mönkijällä niputtavaa niittokonetta ja toteaa työn käyvän huomattavasti vauhdikkaammin kuin vuosi sitten.
- Ruo’on korjuu nopeutuu, kun leikkuukone niputtaa sen jo niittämisen yhteydessä. Nyt viemme raakaniput varastoon ja lajittelemme ne siellä silloin, kun parhaiten sopii. Ennen lajittelu tehtiin jäällä ja onnistui vain hyvällä ilmalla, kertoo Soikkeli.

Soikkeli on panostanut järviruo’on korjuuketjun kehittämiseen, mutta toteaa, että kehitystyötä pitää edelleen jatkaa.
- Kehittelen parhaillaan tela-alustaista niittokonetta, sillä mönkijä ei jaksa vetää konetta, mikäli lunta on vähänkään enemmän kuin nyt, huomauttaa Soikkeli.

Järviruo’olle etsitään hankkeessa uusia käyttötapoja

Miksi Urajärvellä sitten niitetään järviruokoa? Siksi, että meillä jätteeksi uskottu järviruoko on mahdollista hyödyntää myös kaupallisesti.
- Suomessa ei osata järviruokoa hyödyntää, vaikka Virossa, Ruotsissa, Tanskassa ja Hollannissa ruoko elättää ihmisiä, kertoo hankevetäjä Tanja Kukkola Järviruo’on korjuuketjun ja hyötykäytön kehittämishankkeesta.

Kukkola innostui järviruo’on hyödyntämisestä jo seitsemän vuotta sitten. Hän on tehnyt ruo’osta erilaisia käsitöitä ja rakennelmia, esimerkiksi himmeleitä, mattoja ja kransseja sekä aitoja, varjoja ja pieniä kattoja. Yhteistyö Lyöttilän yhteisen kalaveden osakaskunnan kanssa alkoi, kun Kukkola kysyi ruokoa omaan käyttöönsä.
- Selvisi, että järviruoko on osakaskunnalle jätettä. Päätimme etsiä vaihtoehtoja järviruo’on hyödyntämiseen ja osakaskunta haki Leader-rahaa Pohjois-Kymen Kasvulta järviruo’on korjuuketjun ja hyötykäytön kehittämiseen.

Vuonna 2015 alkaneessa hankkeessa kehitetään järviruo’on korjuuketjua, tuotteistetaan ruokoa ja luodaan sille paikallisia markkinoita. Tarkoituksena on lisätä järviruo’on kysyntää, johon paikalliset yrittäjät voivat vastata.
- Työpajoissa tutustumme, miten järviruokoa voi hyödyntää. Nyt tutustuimme ruo’on talviniittoon ja lajitteluun. Toukokuussa Saukonkallion tanssilavalle rakennetaan ruokokattoinen invahuussi. Tulossa on myös laavu- ja kotatyöpajoja, jossa ruo’osta tehdään kattoja, seiniä ja aitoja, kertoo Kukkola.

Ympäristöystävällinen ruokokatto kestää jopa 80 vuotta

Suomessa kasvava järviruoko on hyvälaatuista ja sitä voi hyödyntää monin tavoin. Ruo’on niitto- ja lajittelutyöpajaa ohjannut virolainen ruokoguru Siim Sooster uskoo, että ruo’on kaupallinen kerääminen ja ruokokattojen tekeminen kannattaisi myös Suomessa.
- Ruoko on erittäin hyvä ja kestävä materiaali. Kattona se kestää jopa 60-80 vuotta ja on kilpailukykyinen tiilikaton kanssa. Se on myös ekologinen ja sen jalanjälki jää todella pieneksi, jos ruoko on läheltä kerätty, korostaa Sooster.

Hiidenmaalainen Sooster tekee vuosittain 3000-5000 m2 ruokokattoa. Jos kerätyn ruo’on laatu ei riitä kattomateriaaliksi, Soosterin yritys tekee siitä ruokoeristelevyä tai paalaa ruo’on neliskanttisiksi paaleiksi, joista ekorakentajat tekevät talojen seiniä.

Kattojen ja eristeiden lisäksi järviruokoa voi hyödyntää puutarhoissa. Siitä voi tehdä aidanteita, ruokovarjon, hyönteishotellin tai ruokosilppua voi käyttää kasvualustana.

Ruovikot taantuvat, kun niitä niitetään vuosittain

Järviruo’on hyötykäytön lisäksi Iitissä halutaan selvittää, miten vuosittainen ruo’on niitto vaikuttaa vesistön tilaan. Urajärvellä on parin viime vuosikymmenen aikana tehty useita erilaisia hoitotoimenpiteitä. On hoitokalastettu, rakennettu kosteikkoja sekä valumavesille laskeutusaltaita.
- Ilman kunnostustoimia järvi olisi melkoista levämössöä kesän pahimpina aikoina. Nyt järven kunto on tyydyttävän ja hyvän rajamailla. Realistinen tavoitteemme on nostaa järven kunto hyvään, uskoo Lyöttilän yhteisen kalaveden osakaskunnan puheenjohtaja Matti Järvinen.

Hankkeen tähänastiset tulokset ovat lupaavia. Talviniitetyt ruovikot ovat siistiytyneet merkittävästi.
- Järviruo’on kysynnän kasvaessa myös tarve ruovikon niittoon lisääntyy. Nyt jo näkyy, että vuosittain niitetyt ruovikot taantuvat. Pienenevät ruovikot puolestaan vähentävät järvien ravinnekuormitusta ja lisäävät ihmisten viihtymistä, kertoo Kukkola.


Ruokokatto on hengittävä, kestää erinomaisesti kosteutta ja toimii äänieristeenä. Katossa käytettävien ruokojen pituus on 120-180 cm ja valmiin katon paksuus on 30 cm. Ruo’ot asetellaan yleensä 45 asteen kulmaan. Kun katto on rittävän kalteva, vesi valuu sateella nopeasti pois. Sateella ruokokatosta kastuu vain päälimmäiset 5 cm. Lue lisää ruo'on käytöstä.

Järviruo’on korjuuketjun ja hyötykäytön kehittämishanke toteutetaan vuosina 2015-2019. Toteuttaja on Lyöttilän yhteisen kalaveden osakaskunta. Lue lisää hankkeen Facebook-sivuilta.


Kuvateksti: Vesa Soikkeli on liittänyt mönkijän perään niputtavan ruo'on niittokoneen, jonka avulla järviruo'on korjaaminen on nopeaa. Kehitystyö jatkuu edelleen, sillä mönkijä ei jaksa vetää konetta paksussa lumessa.
Kuva edellisellä sivulla: Tanja Kukkola ja Vesa Soikkeli uskovat, että järviruokoa voi myös Suomessa hyödyntää kaupallisesti. 
Teksti ja kuvat: Terhi Ojanen, sisällöntuottaja, KaakonKantri

Ely
Leader Kaakkoisuomi
Maaseutu
Maaseuturahasto

KaakonKantri on Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen ja Leader-yhdistysten yhteinen tiedotuskanava.

KaakonKantri

KaakonKantri tiedottaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman tuloksista ja rahoitusmahdollisuuksista Kaakkois-Suomessa.

Ota yhteyttä

Toimisto:
Leader Länsi-Saimaa ry
Kipparinkatu 1, 53900 Lappeenranta

Ota yhteyttä meihin