Perhehoito lisää iäkkäiden ja kehitysvammaisten hoitomahdollisuuksia

Iäkästä tai kehitysvammaista voi hoitaa omaishoitajan vapaapäivien aikana myös kodinomaisissa olosuhteissa. Perhehoito on yksi laitoshoidon vaihtoehdoista.

Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu ja Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus selvittävät, millaista kysyntää ja tarjontaa lyhyt- ja pitkäaikaiselle perhehoidolle on Kaakkois-Suomessa.

- Haluamme tietää, millaiset perheet ovat kiinnostuneita perhehoidosta ja millaiset mahdollisuudet heillä on tarjota hoitoa iäkkäille ihmisille ja aikuisille kehitysvammaisille, jotka voivat tarvita joko lyhyt- tai pitkäaikaista palvelua, kertoo tutkimuspäällikkö Sirkka Komulainen Kymenlaakson ammattikorkeakoulusta (KYAMK).
- Jostain syystä ikäihmiset eivät ole ottaneet perhehoitoa Kaakkois-Suomessa omakseen, vaikka kehitysvammaisten lasten perhehoito on meillä lähtenyt hyvin liikkeelle. Muualla Suomessa, esimerkiksi Kaarinassa ja Joensuussa, perhehoitoa käytetään laajasti ja käyttäjät ovat olleet äärimmäisen tyytyväisiä, toteaa projektikoordinaattori Kirsi Koskelainen Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socomista.

Kiinnostaako perhehoito maaseutuyrittäjiä ja maaseutu hoidettavia?

Monet kunnat haluavat lisätä perhehoitoa, sillä se on laitoshoitoa edullisempaa. Se soveltuu hyvin lyhytaikaiseen hoitoon esimerkiksi omaishoitajien lakisääteisten vapaapäivien ajaksi.
- On eri asia olla hoidettava kuin perheenjäsen, joka voi osallistua kotitöihin ja elää kodinomaisessa paikassa. Perhehoito voi soveltua hyvin myös aikuisille kehitysvammaisille, jotka voivat samalla saada osallistavaa päivätoimintaa, muistuttaa Koskelainen.

Perhehoitajalta edellytetään perhehoidon ennakkovalmennuskurssin käymistä, mutta ei sosiaali- tai terveysalan koulutusta. Perhehoitajat tekevät toimeksiantosopimuksen kunnan tai sosiaali- ja terveyspiirin kanssa, joka maksaa hoidon ja arvioi, ketkä soveltuvat perhehoitoon.
- Yksi perhehoitaja voi hoitaa kuutta ihmistä, joten perhehoidosta voi saada päätoimisen työn. Perhehoito soveltuu hyvin esimerkiksi lisäelinkeinoksi maatilan, green care- ja majoitustoiminnan rinnalle, muistuttaa lehtori Marko Raitanen KYAMKista. 

Perhehoito maaseudun mahdollisuutena –hanke selvittää kyselyllä n. 1700 kaakkoissuomalaisen maaseutuyrittäjän tietoutta perhehoidosta ja heidän kiinnostustaan ryhtyä perhehoitajiksi.  2700 omaishoitajalta puolestaan kysytään, miten he nykyisin käyttävät lakisääteisiä vapaitaan, millä perusteilla he valitsevat hoitopaikat ja millainen vaihtoehto perhehoito ja maaseutu hoitoympäristönä hoidettavalle olisi.
- Selvitämme, kenelle perhehoito sopii ja millaisissa perhe- ja elinkeinotilanteissa se voisi toimia maaseudulla parhaiten. Tavoitteena on myös saada maaseudulle lisää elinkeinomahdollisuuksia, muistuttaa Komulainen.

Perhehoito maaseudun mahdollisuutena –hanketta hallinnoi Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu ja sitä tuetaan Manner-Suomen Maaseutuohjelmasta Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen kautta.


Teksti ja kuvat: Terhi Ojanen, sisällöntuottaja, KaakonKantri
Kuva: Kirsi Koskelainen (vas.) Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socomista sekä Marko Raitanen ja Sirkka Komulainen Kymenlaakson Ammattikorkeakoulusta selvittävät perhehoidon kysyntää ja tarjontaa Kaakkois-Suomessa.
Kuva edellisellä sivulla: Tutkimuspäällikkö Sirkka Komulainen Kymenlaakson Ammattikorkeakoulusta.

 

Ely
Leader Kaakkoisuomi
Maaseutu
Maaseuturahasto

KaakonKantri on Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen ja Leader-yhdistysten yhteinen tiedotuskanava.

KaakonKantri

KaakonKantri tiedottaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman tuloksista ja rahoitusmahdollisuuksista Kaakkois-Suomessa.

Ota yhteyttä

Toimisto:
Leader Länsi-Saimaa ry
Kipparinkatu 1, 53900 Lappeenranta

Ota yhteyttä meihin