• Etusivu
  • Blogi
  • Kyläkaupat, tuo saimaannorppaakin uhanalaisempi laji 

Kyläkaupat, tuo saimaannorppaakin uhanalaisempi laji 

Näin sanaili päivälehti Länsi-Savo pääkirjoituksessaan tammikuussa verratessaan kyläkauppojen ja norppakantojen lukumääriä. Pellervon taloustutkimuksen 2017 tekemästä selvityksestä käy ilmi, että vuosien 2002 ja 2015 välillä noin 60 % kyläkaupoista lopetti toimintansa.

Arviot Suomen kyläkauppojen nykymäärästä liikkuvat reilusti alle 300 sadassa, Etelä-Karjalan alueella luku liikkuu määrittelytavasta riippuen parin kymmenen tietämillä. Kaupat tarjoavat haja-asutusalueen asukkaille palveluita, jotka ovat merkittävässä roolissa alueiden asuttavuuden kannalta. Elintarvikkeiden ja kulutushyödykkeiden lisäksi kaupat toimivat usein monipalvelukeskittyminä tarjoten posti-, apteekki- ja muita palveluita. 

Millä keinoin haja-asutusalueiden kaupat sitten voisivat pärjätä tulevaisuudessa? Tätä kysymystä pohdimme Etelä-Karjalan liitossa alkaneessa SARURE-hankkeessa, jossa etsitään uusia toimintamalleja maaseudun ja harvaan asuttujen alueiden vähittäiskaupan kilpailukyvyn lisäämiseksi. Luultavaa on, että haluamme myös tulevaisuudessa mahdollisuuden päivittäiselintarvikkeiden ostoon joutumatta matkustamaan maitopurkin tai leipäpussin vuoksi kymmeniä kilometrejä. 

Toteutimme tammi-helmikuussa 2019 kyselyn, jonka avulla kartoitimme eteläkarjalaisten kulutustottumuksia. Tulokset osoittivat, että etenkin ruokakauppojen halutaan sijaitsevan lähellä omaa asuinaluetta. Vakituisten asukkaiden lisäksi myös vapaa-ajan asukkaat ovat merkittävä kaupallisia palveluita käyttävä ryhmä. 2016 Etelä-Karjalan liiton alueen vapaa-ajan asukkaille tehdyn kyselyn mukaan 77 % vastaajista (1050) ilmoitti hankkivansa päivittäistavaransa vapaa-ajan asunnolleen samalta paikkakunnalta, missä vapaa-ajan asunto sijaitsee.

Enemmän kuin fyysisistä tiloista, on kauppojen olemassa olossa kyse palveluista. Kaupan olomuoto ei ole muuttumaton, vaan tärkeintä on kyky vastata palvelutarpeeseen. Tulevaisuudessa toivomme näkevämme yhä enemmän innovatiivisia tapoja hyödyntää teknologiaa ja markkinointikanavia, yhdistellä palveluita sekä tehdä toimijasektorit (yksityinen, julkinen, järjestöt) ylittävää yhteistyötä. 

Tulevaisuuden kannalta tärkeintä on, ettemme jumitu malleihin, jotka eivät enää pärjää ajassamme ja tämän päivän kilpailutilanteessa. Tuulimyllyjä vastaan ei kannata taistella, vaan lähestyä haasteita uusista näkökulmista. SARURE:ssa on kyse juuri tästä. Etsimme vähittäiskaupan parhaita toimintamalleja ja lisäämme tietoisuutta uusista ratkaisumahdollisuuksista Etelä-Karjalan alueella. 

SARURE on monikansallinen, Interreg Europe -ohjelma rahoitteinen hanke, jonka toteutusaika on 2018 -2022. Etelä-Karjalan liitto toimii hankeen osatoteuttajana.


Muistathan, että maaseudun erilaisten palveluiden kehittämiseen kannattaa kysyä rahoitusta paikallisesta Leader-ryhmästä tai Kaakkois-Suomen ELY-keskuksesta. Tutustu maaseudun yrititystarinoihin KaakonKantrin sivuilla ja osoitteessa maaseutu.fi.


Kirjoittaja: Eini Arponen, projektikoordinaattori, SARURE-hanke, Etelä-Karjalan liitto
Kuvaaja: Saija Räty, tiedottaja, KaakonKantri

Ely
Leader Kaakkoisuomi
Maaseutu
Maaseuturahasto

KaakonKantri on Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen ja Leader-yhdistysten yhteinen tiedotuskanava.

KaakonKantri

KaakonKantri tiedottaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman tuloksista ja rahoitusmahdollisuuksista Kaakkois-Suomessa.

Ota yhteyttä

Toimisto:
Leader Länsi-Saimaa ry
Raatimiehenkatu 18, 2. krs.
53100 Lappeenranta

Ota yhteyttä meihin