Perhehoito maaseudun mahdollisuutena

Perhehoito on koti- ja omaishoidon rinnalla yksi mahdollisuus hoitaa iäkkäitä ja vammaisia kodinomaisissa olosuhteissa. Perhehoidon järjestäminen ja valvonta ovat kunnan tehtäviä, mutta palvelua voi tuottaa esimerkiksi maaseutuyrittäjä. Tällöin perhehoito tuo yrittäjäperheelle uuden tulonlähteen.  

Vuoden 2016 aikana Kaakkois-Suomessa kartoitettiin perhehoidon kehittämisen edellytyksiä maaseudulla ikäihmisten ja kehitysvammaisten asiakkaiden palveluissa. Kysely lähetettiin alueella kunnallista ennakkovalmennusta saaneille perhehoitajille, omaishoitajille, maaseudun elinkeinonharjoittajille ProAgrian kautta sekä vanhusneuvostojen jäsenille.

Perhehoito avaa uusia elinkeinomahdollisuuksia maaseudulla 

Kartoituksen tulokset osoittivat, että perhehoitoon suhtaudutaan myönteisesti. Sitä pidetään palveluna, jota Suomessa tarvitaan ja se koetaan laitoshoitoa paremmaksi vaihtoehdoksi. Perhehoito voi osaltaan edesauttaa elinkeinoelämää maaseudulla, palvella eri asiakasryhmiä lähipalveluina ja ylläpitää elämisen mahdollisuuksia maaseudulla. 

Haasteena on perhehoitotietoisuuden levittäminen:”Asia on melko lailla uusi ja tarvitaan kiinnostusta herättävää tiedotusta vaikka jonkun isomman yleisötilaisuuden yhteydessä...” Kyselyyn vastanneista omaishoitajista 43 prosenttia ei ollut kuullut perhehoidosta aiemmin. 

Positiivista on, että kyselyyn vastanneista maatalouden elinkeinonharjoittajista muutamat näkivät perhehoidossa itselleen uutta yritystoimintaa. Toiminnan käynnistäminen ei edellytä isoja investointeja. Lyhytaikainen perhehoito olisi todennäköisempi vaihtoehto kuin jatkuva perhehoito. 

Maaseudun vetovoimaisuus - ”Haaste sekä mahdollisuus”

Lyhytaikaista perhehoitoa maaseudulla voidaan järjestää myös kaupungissa asuville asiakkaille. Maaseudun hyvinä puolina kyselyssä korostettiin luontoa, eläimiä, sosiaalista kanssakäymistä kotipiirissä, tekemistä kykyjen mukaan, turvallisuutta ja hiljaisuutta. Mahdollisuuksia nähtiin myös Green Care –tyyppiselle toiminnalle: ”Luonto on automaattinen terapeutti ja ihmisen eheyttäjä.”

Perhehoidon kehittäminen on valtakunnallinen haaste

Kysely tehtiin ’Perhehoito maaseudun mahdollisuutena’ hankkeeseen aluekehityksen näkökulmasta. Ikäihmisten perhehoidon kehittäminen on myös laajemmin yksi hallituksen kärkihankkeista. Uudistuksen yhteiskunnallinen merkitys on suuri, sillä maaseutualueiden väestö on ikääntynyttä. Vuonna 2030 Suomessa on jo 1,5 miljoonaa yli 65-vuotiasta, joiden kotona asuminen edellyttää monipuolisia ratkaisuja varhaisesta tuesta kotihoidon tukemiseen ja kotihoitoon. 

 

Perhehoito maaseudun mahdollisuutena -esiselvityshankkeen (1.4.-31.12.2016) toteuttivat Kymenlaakson ammattikorkeakoulu ja Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy. Rahoittajana on Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto. 


Kirjoittajat: Sirkka Komulainen, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu XAMK, Marko Raitanen, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu XAMK ja Kirsi Koskelainen, Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy (Socom)


Kuva: Sirkka Komulainen, kuvaaja Terhi Ojanen, KaakonKantri.

 

Ely
Leader Kaakkoisuomi
Maaseutu
Maaseuturahasto

KaakonKantri on Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen ja Leader-yhdistysten yhteinen tiedotuskanava.

KaakonKantri

KaakonKantri tiedottaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman tuloksista ja rahoitusmahdollisuuksista Kaakkois-Suomessa.

Ota yhteyttä

Toimisto:
Leader Länsi-Saimaa ry
Kipparinkatu 1, 53900 Lappeenranta

Ota yhteyttä meihin